ÄûÃʵ¼º½

Kvanttiteknologiassa harppaus eteenpäin

Aallon kvanttitutkimuksessa saavutettiin kesällä merkittävä virstanpylväs, joka ylitti merkittävästi aiemmat kubittien koherenssia mittaavat tulokset. Millisekunnin haamurajan ylittänyt mittaustulos on merkittävä parannus, sillä aiemmissa mittauksissa kubitit ovat pysyneet koherentteina vain 0,6 millisekuntia. Tällaiset – ja lukuisat muut – edistysaskeleet vahvistavat Suomen johtavaa asemaa alalla, sillä esimerkiksi kauemmin kubitti pysyy koherenttina, sitä enemmän kvanttitietokoneet ehtivät suorittaa laskutoimituksia – ja samalla laajenee käsityksemme siitä, mihin kvanttikoneet tulevaisuudessa pystyvätkään.

-> Klikkaa juttuun tästä: Kvanttiennätys: kubitti pysyi koherenttina millisekunnin ajan

-> Klikkaa juttuun tästä: Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen

Tekoälyn perustutkimuksesta ei aina saa klikkiotsikoita tai pikavoittoja, mutta sen hyödyt näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa. Suomen ELLIS-tekoälyinstituuttia johtava professori Samuel Kaski kehittää kumppanien kanssa yhteistyöhön ja soveltamiseen kykenevää tekoälyä. Tutkimus luo pohjaa tekoälyratkaisuille, jotka tukevat päätöksentekoa, teollista tehokkuutta ja uudenlaista innovaatiotoimintaa.

-> Klikkaa juttuun tästä: Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus

Luovuus on tulevaisuuden taito

Luovuus tai luova ajattelu mielletään usein synnynnäiseksi lahjakkuudeksi tai taiteisiin liittyväksi ominaisuudeksi.  ennustaa sen kuitenkin nousevan yhdeksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitsevat uusia tapoja vastata epävarmuuteen, teknologisiin murroksiin sekä kestävän kehityksen haasteisiin. Monitieteisessä Luova loikka -hankkeessa selvitettiin, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.

-> Klikkaa juttuun tästä: Tutkimushanke osoittaa, että luovuus on paitsi mitattavissa, myös ratkaiseva kilpailuetu – katseet kääntyvät nyt johtajiin

Avaruustutkimuksesta mallia teknologiseen omavaraisuuteen

Suomen uusin tiedesatelliitti osoittaa, miten yliopistotutkimus on keskeinen osa kansallista huipputeknologiaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Avaruus toimii lisäksi testialustana teknologioille, joilla on sovelluksia myös maan pinnalla.

-> Klikkaa juttuun tästä: Suomen uusin tiedesatelliitti Foresail-1p laukaistiin matkaan – tuottaa tietoa muun muassa avaruussäästä

Kasvun avaimet: Metsäteollisuudesta koulutustason nostoon – näin Aalto rakentaa kestävää kasvua

Miten toimii koko Suomen lasten yliopisto tai miten opiskelijasatelliitista kasvoi Suomen uusi menestystarina? Mitä vaikutusta koulutustason nostolla tai kansainvälistymisellä on tuottavuuteen? Miksi tekoälyn perustutkimus on kuin indeksiin sijoittamista, ja miksi metsäteollisuudessa koittaa mullistajien aika? Kasvun avaimet -juttusarjassa kerromme Aallon ja sen kumppanien työstä paremman yhteiskunnan rakentajina.

-> Klikkaa tästä Kasvun avaimet -juttusarjan pariin: Kasvun avaimet: Metsäteollisuudessa koittaa mullistajien aika

Tuloerot kartalla – tutkittu tieto ohjaa kohti oikeudenmukaisempaa arkea

Maailmanlaajuisesti kattavin alueellinen kartoitus tuloerojen kehityksestä paljastaa, että eriarvoisuus on kasvanut yli 3,6 miljardin ihmisen asuinalueilla viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana – mutta osoittaa myös, että suuntaa on mahdollista muuttaa. Tutkijat kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen alueellisen tuloerodatan 151 maan sisältä ja toivat näkyviin erot, jotka jäävät piiloon kansallisen keskiarvon taakse. Aineisto tarjoaa päättäjille ja tutkijoille uuden, aiempaa tarkemman työkalun tunnistaa, missä eriarvoisuutta on onnistuttu kaventamaan ja millaiset politiikkatoimet tukevat taloudellista hyvinvointia, sosiaalista vakautta ja parempaa arkea yksilöille eri puolilla maailmaa.

-> Klikkaa juttuun tästä: Tuloerot kasvaneet lähes puolella maailman väestöstä – aiempaa tarkempi aineisto paljastaa myös alueellisia onnistumisia

-> Klikkaa verkkotyökaluun tästä:

Polarisaation anatomia – miksi yhteiskunta ajautuu vastakkain

Aalto-yliopiston tutkimus auttaa ymmärtämään, miksi yhteiskunnallinen keskustelu kärjistyy ja miksi yhteisymmärrys tuntuu yhä vaikeammalta. Tulokset osoittavat, että polarisaatiota vauhdittaa erityisesti pieni, vaikutusvaltainen eliitti, jonka jakautuminen heijastuu koko yhteiskuntaan. Tutkimus tekee näkyväksi polarisaation mekanismeja ja tarjoaa käsitteitä, joiden avulla ilmiötä voidaan tunnistaa, mitata ja käsitellä rakentavammin arjessa, mediassa ja päätöksenteossa.

-> Klikkaa juttuun tästä: Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää yhteiskunnan polarisaatiosta

-> Klikkaa juttuun tästä: Tutkimus eduskuntavaaleista paljastaa: Valtaapitävät jakautuvat jyrkemmin kuin kansa

Ihmiskeskeinen tutkimus avaa ovia työelämään

Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin yhteistyössä kehitetty työllisyyspalvelu on osoittanut, että tutkittuun tietoon ja ihmisten todellisiin tarpeisiin nojaava palvelumuotoilu voi parantaa sekä yksilöiden hyvinvointia että yhteiskunnan toimivuutta. Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien osaamiskeskus KOSKE on auttanut yli puolta asiakkaistaan työllistymään omalle alalleen – ryhmässä, joka on kansainvälisesti yksi vaikeimmin työllistyvistä. Tutkimukseen perustuva, empaattinen lähestymistapa on tehnyt työllisyyspalveluista vaikuttavampia, tuottavampia ja oikeudenmukaisempia, ja tarjoaa mallin myös muille kunnille.

-> Klikkaa juttuun tästä: Yli puolet korkeakoulutetuista maahanmuuttajista työllistyy Espoon ja Aalto-yliopiston kehittämällä palvelulla

Vähähiilinen rakentaminen muuttaa asuinympäristöjämme – paremmaksi

Rakentaminen ja infra ovat keskeisiä ilmastopäästöjen lähteitä, mutta Aalto-yliopiston tutkimus osoittaa, että päästöjä voidaan vähentää merkittävästi esimerkiksi materiaalivalinnoilla. Tutkijat kehittävät ja testaavat vähähiilisiä ratkaisuja, kuten biohiiltä hyödyntäviä rakennusmateriaaleja, sekä uusia tapoja arvioida esimerkiksi elinkaaripäästöjä rakentamisen aikana. Aalto-yliopiston eri alojen tutkimus tarjoaa konkreettisia keinoja tukea siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

-> Klikkaa juttuun tästä: Hiilinieluja kaupungin alla – mistä tehdään tulevaisuuden infra?

-> Klikkaa juttuun tästä: Tutkimus: Uusien puutalojen rakentaminen voi vähentää alkuvaiheen päästöjä lähes kolmanneksen

Terveysteknologia tuo hoitoa lähemmäs arkea

Tutkijat kehittävät valtavasti uusia teknologioita, jotka tekevät terveyden seurannasta ja hoidosta entistä tarkempaa, saavutettavampaa ja yksilöllisempää. Esimerkiksi älykkäät sensorit, data-analytiikka ja koneoppiminen mahdollistavat sairauksien varhaisemman tunnistamisen ja tukevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Tutkimus vastaa näin terveydenhuollon kasvaviin paineisiin ja auttaa siirtymään raskaasta hoidosta kohti sujuvampaa, ihmislähtöistä arkea.

-> Klikkaa juttuun tästä: Uusi koneoppimismenetelmä tekee tautiriskien ennustamisesta aiempaa tarkempaa

-> Klikkaa juttuun tästä: Liikkuva kuvantamistekniikka paljastaa dementiariskin

-> Klikkaa juttuun tästä: Älykelloilla voidaan estää seuraava pandemia – tai ainakin vähentää laajoja sulkutoimia

Tutkimus kartoittaa keinoja turvata ruokajärjestelmä muuttuvassa ilmastossa

Tutkimus tarjoaa uuden, maailmanlaajuisen näkymän siihen, miten ilmastonmuutos muuttaa viljelyolosuhteita ja ruokakasvien valikoimaa eri puolilla maailmaa – ja ennen kaikkea siihen, miten muutoksiin voidaan varautua. Tulokset korostavat ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla sopeutumisen merkitystä: ratkaisuja ovat muun muassa ilmastonkestävämmät lajikkeet, peltometsäviljely, tehokkaampi kastelu sekä kansainvälinen yhteistyö ja tuki. Tutkimus tarjoaa päättäjille ja ruoantuotannon toimijoille konkreettista tietoa siitä, miten globaalia ruokaturvaa voidaan vahvistaa myös muuttuvissa olosuhteissa.

-> Klikkaa juttuun tästä: Ilmastonmuutos uhkaa ruokakasvien valikoimaa – vaikutukset näkyvät etenkin päiväntasaajan seudun väestömäärältään suurilla alueilla