���ʵ���

Aalto-yliopiston mikro-oppimisen kirjanen (eng. Microlearning Playbook) on Aalto-yliopiston ja Aalto University Executive Education and Professional Developmentin (Aalto EE) henkilöstön yhteistyönä julkaisema opas. Kirjasen tarkoituksena on auttaa opettajia luomaan kiinnostavia oppimiskokemuksia, osoittaa mikro-oppimisen voima sekä esitellä ajankohtaista pedagogista lähestymistapaa Aalto-yhteisölle.

Mikro-oppimisen kirjasen on luonut monitieteinen tiimi koostuu ammattilaisista, joilla on taustaa muotoilusta, markkinoinnista, kasvatustieteistä ja oppimisjärjestelmistä. Kirjanen on osa Aalto-yliopiston sisäistä kehitystyötä Digivisio 2030 -hankkeen ensimmäisessä pilotissa, joka päättyy lokakuussa 2023.

Mikro-oppiminen lyhyesti

Mikro-oppiminen voidaan määritellä lähestymistavaksi oppimiseen, joka tarjoaa lyhytkestoisia, yhteen aiheeseen keskittyviä ja kohdennettuja oppimismoduuleja, joihin oppijat pääsevät käsiksi helposti ja nopeasti. Sen avulla oppijat voivat hankkia uusia taitoja ja tietoja lyhyessä ajassa. Mikro-oppiminen on saamassa suosiota johtuen siitä, että sen näppäryys, joustavuus ja tehokkuus parantaa oppimistuloksia.

Mikro-oppiminen elämänlaajuisessa oppimisessa

Mikro-oppiminen on erityisen kiinnostavaa elinikäisen oppimisen näkökulmasta, koska sen avulla oppijat voivat aloittaa uusiin aiheisiin tutustumisen ilman, että heidän tarvitsee järjestää pitkiä poissaoloja tavanomaisesta työstään. Lisäksi mikro-oppiminen tarjoaa kohdennettuja oppimismahdollisuuksia, joihin pääsee käsiksi itselle sopivalla hetkellä.

"Yksi mikro-oppimisen hyödyntämisen välittömistä eduista on, että se kiinnittää oppilaiden huomion ja palkitsee pienten moduulien suorittamisesta. Se on mukava ja mukaansatempaava tapa aloittaa oppimismatka uuteen aiheeseen", sanoo pilottikoordinaattori Kiti Kainulainen. 

Katse tulevaan

Kirjasen koonnut tiimi toivoo, että se innostaa opettajia kokeilemaan mikro-oppimista ja osallistumaan elämänlaajuiseen oppimiseen. Vaikka mikro-oppimisen vahvuutena voidaan pitää innostuksen herättämistä oppijoissa ja mahdollisuutta tarjota oppimismahdollisuuksia uusille yleisöille, myös oppimisen tunnustamisessa on pienten osaamiskokonaisuuksien (eng. microcredentials) kaltaisia uusia tuulia. Koska pienet osaamiskokonaisuudet ovat uusia suomalaisessa korkeakoulukentässä, seuraavaksi pyritään jakamaan tietoa niistä yliopistoyhteisössä.