ʵ

Uutiset

Biopohjaisia lankoja kehittävä Matteo Iannacchero: ”Arvostan tieteen vapautta”

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa tekemässään väitöstyössä Iannacchero hyödyntää koneoppimista ekologisesti kestävien elektronisten lankojen kehittämisessä. Näin on mahdollisuus löytää jotain aivan uutta.
Matteo
Kuva: Kristina Tsvetkova.

Tiede on aina kiehtonut Matteo Iannaccheroa. Polymeerikemiasta hän pitää erityisesti sen käytännönläheisyyden vuoksi.

”Tutkimustyöni on paljon muutakin kuin numeroita. Voin mennä laboratorioon, tehdä kokeita ja koskettaa työni kohdetta. Minua ajaa eteenpäin uteliaisuus ja halu kehittää täysin uudenlaisia materiaaleja”, kertoo Milanon yliopistossa teollisen kemian maisteriopinnot suorittanut Iannacchero.

Iannacchero tekee väitöstutkimustaan AIyarn-projektissa, jonka tavoitteena on luoda elektronisiin tekstiileihin biomateriaalipohjaisia lankoja. Muun muassa selluloosasta ja viruspartikkeleista koostuvilla langoilla tekstiileihin voidaan tuoda uusia toiminnallisuuksia.

”Nyt elektronisissa tekstiileissä käytetään epäorgaanisia materiaaleja, jotka ovat paitsi herkästi särkyviä, myös epämukavia päällä. Kehitämme niiden tilalle biopohjaisia polymeerikuituja, joilla on metallien kaltaisia ominaisuuksia, kuten johtavuus ja pietsosähköisyys.”

Monitieteisessä AIyarn-projektissa pilotoidaan koneoppimisen ja tekoälyän käyttöä biomateriaalin kehityksessä. Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia materiaalien ja prosessien optimointiin. Koneoppiminen voi paljastaa aiemmin tuntemattomia yhteyksiä materiaalien erityispiirteiden ja toiminnallisten ominaisuuksien välillä, mikä edesauttaa uusien yhdisteiden löytämistä.

”Koneoppismenetelmät auttavat ennustamaan optimaalisia reaktio-olosuhteita, joiden avulla materiaaleihin saadaan parhaat halutut ominaisuudet. Tämä kaikki nopeuttaa kuitujen kehittämistä ja niiden ominaisuuksien optimointia.”

Vapaus ideoida ja tehdä valintoja

Iannacchero on innoissaan tutkimuksesta, joka vie hänet uusien havaintojen ja löytöjen äärelle.

”Kyse ei ole vain uudesta materiaalista, vaan myös täysin uusista käyttökohteista aina lääketieteen sovelluksista muotiin ja tekstiileihin. Muuntuvat kuidut voivat esimerkiksi muuttaa muotoaan, kun ne altistuvat UV-säteilylle, lämpötilamuutoksille tai mekaaniselle paineelle.”

Väitöstutkimuksessa häntä inspiroi myös tutkijan työn vapaus.

”Pidän tieteen tekemisen vapaudesta ja siitä, että tutkijana voin tehdä valintoja ja vaikuttaa tutkimuksen kulkuun. Tohtorikoulussa meitä kannustetaan tuomaan esiin omia ideoitamme ja ajattelemaan asioita laaja-alaisesti.”

Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulussa on käynnissä useita projekteja, jotka yhdistävät eri tieteenalojen lisäksi eri taustoista tulevia opiskelijoita yhteen. Iannaccherolla on jo suunnitelmia siitä, kuinka AIyarn-projektissa voisi hyödyntää muotoilun osaamista tekstiiliprototyyppien toteuttamiseksi.

Pian vuoden Suomessa asunut Iannacchero on viihtynyt maassa erinomaisen hyvin, eikä hän ole moksiskaan talven kylmyydestä. Päinvastoin. Suomeen tuloon häntä nimittäin motivoi mielenkiintoisen väitöstutkimusaiheen lisäksi halu muuttaa Italiaa kylmempään maahan.

”Pidän lumesta todella paljon! Retkeilyn ohella toinen intohimoni on roolipelien pelaaminen.”

Teksti: Marjukka Puolakka.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.