ʵ

Uutiset

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.
A portrait of Laureen Mahler.
Photo: Kristina Tsvetkova.

Laureen Mahler etsii selluloosapohjaisista materiaaleista ratkaisuja pakkausteollisuuden kestävyysongelmiin. Väitöstutkimuksessaan hän haluaa myös muuttaa kuluttajien suhtautumista pakkauksiin ja saada heidät näkemään niiden arvon kauniina esineinä kertakäyttökulttuurin sijaan.

”Visuaalisella muotoilulla on iso merkitys siinä, kuinka pakkaus voi jatkaa elämäänsä esineenä. Haluan luoda täysin uudenlaisia pakkauksia, joita katsoessaan ihmiset sanovat: onpa tämä kaunis, kuinka voisin käyttää tätä uudestaan?”, kertoo yhdysvaltalaissaksalainen Mahler, jolla on pitkä tausta visuaalisen muotoilun ja taidegrafiikan tutkimuksen ja opetuksen parissa.

Rakenteena origamitaitokset tarjoavat erinomaisen lähtökohdan pakkausten toiminnallisten vaatimusten täyttämiselle.

”Origamitaitoksiin perustuvat esineet toimivat todella hyvin pakkauksissa, ne ovat hyvin vahvoja ja joustavia. Haluan luoda ja rakentaa täysin uudenlaisia esineitä, jotka vaikuttavat sekä ympäristöön että ihmisten käyttötottumuksiin.”

Mahler tekee väitöstutkimustaan Cellugami-projektissa, jossa muotoilu yhdistyy insinööriosaamiseen, materiaalitieteisiin ja matemaattiseen mallintamiseen. Työssä häntä inspiroivat erityisesti sen käytännön sovellukset.

”Pääsen luomaan ja rakentamaan uusia asioita ja esineitä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työssäni teoreettinen tutkimus yhdistyy saumattomasti käsillä tekemiseen. Saan käsitellä laboratoriossa erilaisia selluloosapohjaisia materiaaleja ja valmistaa paperia, josta työstän pakkauksia muotoilun keinoin.”

Poikkitieteellinen tekemisen meininki

Yksi syy Mahlerin tohtoriopintoihin Aallossa on se, että hän on jo pitkään arvostanut Aallon taidealojen korkealaatuista tutkimusta, jolla on maailmalla erittäin hyvä maine. Keväällä 2022 Suomeen muuttanut Mahler sai heti kiinni tohtoriopinnoista ja Aallon tohtorikoulutuksen tasosta.

”Täällä opiskelijat laitetaan heti töihin: on paljon kurssitöitä, tapaamisia ja keskusteluja, jotka auttavat meitä etenemään polullamme hyviksi tutkijoiksi. Aalto on avoin yhteisö, jossa ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita toistensa tekemisestä. On hienoa olla osana tällaista tiedon jakamisen ja edistämisen ilmapiiriä.”

Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulu tarjoaa väitöstutkimukselle poikkitieteellisen ympäristön, jossa on hyvä tekemisen meininki.

”Tapaamme tohtoriopiskelijoiden kesken säännöllisesti, vaihdamme ideoita ja saamme palautetta omaan työhömme. Bioinnovaatiokeskuksen toiminta perustuu paitsi poikkitieteellisiin tutkimusprojekteihin, myös ajatukseen siitä, että teemme kaikki töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Mahler on asunut pitkään sekä Yhdysvalloissa että Saksassa ja kokee myös Suomen kodikseen. Berliinin vuosien jälkeen hän arvostaa Helsingissä vallitsevaa avaruuden tuntua.

”Vapaa-ajalla pidän ulkoilusta vaikkapa juoksulenkillä tai kaupungin eri osiin tutustuen. Elokuvat ovat lähellä sydäntäni ja Helsinki on täynnä ihania pieniä elokuvateattereita. Myös musiikki on minulle tärkeää, kuuntelen seitä kaikkiruokaisesti rockista jazziin ja bluesista klassiseen musiikkiin. Täällä on niin paljon levykauppoja, että se on minulle jopa vaarallista!”

Teksti: Marjukka Puolakka.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.