Aalto-yliopiston Otaniemen kampus on ainutlaatuinen ympäristö, jossa luonto, kulttuuri ja arkkitehtuuri sulautuvat yhteen. Pitkän historiansa myötä Otaniemen maisematyypit rakentuvat kerroksellisesti puustoisten, puoliavointen ja avointen elinympäristöjen sekä rakennettujen ympäristöjen mosaiikiksi.
Alvar Aallon ajatus rakennetun ympäristön ja luonnon yhteensovittamisesta ohjaa aluekehityksen strategisia linjauksia. Ilmastonmuutos, elinympäristövaatimukset sekä maisemanhoidolliset tavoitteet on sovitettava yhteen tarkasti, ja pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Kampuksen puustrategia pyrkii ylläpitämään tasapainoista, ikärakenteeltaan monipuolista puustoa, joka säilyttää alueen maisema-arvot, tarjoaa virkistystä ja kestää tulevien vuosikymmenten haasteet. Luonto ohjaa elinympäristöjen kehitystä, ja elinympäristöjen edellytykset turvataan hellävaraisesti luontopositiivisista lähtökohdista.
Vaikka Alvar Aallon historiallinen asemakaava ohjaa alueen kehitystä taustalla, on Otaniemi myös erinomainen luonnonlaboratorio ja kokeilualusta opiskelijoille ja tutkijoille. Kampus tarjoaa mahdollisuuksia havainnoida ekosysteemien toimintoja, kuten ravinteiden ja veden kiertoa, sekä erilaisten maankäytön ratkaisujen vaikutuksia ympäristöön. Erilaiset lajikokeilut ja niittyistutukset tukevat biodiversiteettiä ja tuovat näkyväksi yliopiston ympäristöarvoja.
Uusi näkökulma on mahdollisuus, jossa niin opiskelijaprojektit kuin alan huippuosaajien kanssa työskentelykin luovat vakaan ja avoimeen tiedonjakoon perustuvan pohjan. Kokeiluun pohjautuvassa toiminnassa huomiot maastosta viedään suoraan monialaisen työryhmän tiedoksi ja osaksi kampusympäristön suunnitteluprosessia.
Muun muassa Ossinlammen mikrometsäkehitys on ollut alku uusille kokeiluille. Euroopanpensaskoivut (Betula humilis) ovat Mustila arboretumin siemenkantaa, ja ne istutettiin pieninä 20 senttisinä taimina puuryhmiin Ossinlammen reunamille 2024. Taimet eivät ole vaatineet kastelua, sillä valittu strategia on istuttaa lajit niille kasvupaikoille ja mikroilmastoon, jossa luontainen elinympäristö turvaa kasvuun lähdön edellytykset.
Euroopanpensaskoivu on peräisin Keski- ja Itä-Euroopasta, mutta sen kantoja voi löytää myös Siperiasta ja Mongoliasta. Laji valikoitui kokeiluun, sillä sen koettiin olevan mielenkiintoinen lisäys skandinaaviseen maisemaan. Pienen kokonsa vuoksi se sopii hyvin myös rakennusten läheisyyteen. Tavoitteena on, että mikrometsäkokeilusta saadaan case-esimerkki rantaniitylle soveltuvasta nopeasti kehittyvästä monilajisesta puustoisesta elinympäristöstä.
Luonto muuttuu ja on alati liikkeessä. Avoimet elinympäristöt liikkuvat kohti metsittymistä, ja puuston ja puoliavointen elinympäristöjen kehityksen seuraaminen on kiehtovaa ja parhaimmillaan inspiroiva mahdollisuus oppimiseen tutkimukselle, sekä monialaiselle yhteistyölle.
Kampuksen maisema-alueiden hoito tähtää adaptiiviseen sopeutumiseen sekä tutkitun tiedon viemiseen käytänteiksi ja osaksi ulkoaluehuollon arkisia prosesseja. Kampuksen ulkoalueiden hoito kehittyy kohti adaptiivistä hoitomenetelmää, jossa maisemanhoito ohjaa kehitystä luonnon omien prosessien pohjalta. Hoidon tavoitteissa pyritään etenemään kohti resurssiviisasta vakautta sirpaleisen ja irrallisen voimaperäisen luonnon ohjaamisen sijaan.
Suunnittelutavoitteet ja monialainen ohjaustyö, jota tehdään pitkäjänteisesti taustalla, asettavat pitkän tähtäimen suuntaviivat puustoisten ja avointen elinympäristöjen hoidolle. Ne luovat vakautta suhteessa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja puuston terveyden ennakoimiseen ja kestävien kasviyhdyskuntien ja maisematyyppien kehitykseen.
Uudet maisemanhoidon strategiat pyrkivät minimoimaan vieraslajien riskit ja vähentämään voimaperäistä maiseman kehitystä, joka vaatii jatkuvaa resurssointia. Uudet käytänteet ovat luoneet onnistumisia, toimivia yhteistyömalleja ja osallisuutta. Kampuksen metsät ovat siis paljon enemmän kuin pelkkä taustamaisema. Ne ovat kulttuuriperinnön vaalija, biodiversiteetin turvaaja, oppimisympäristö ja ilmastokestävyyden esimerkki.
Otaniemen metsien monipuolisuus takaa hyvän elinympäristön eri eliölajeille. Myös lahopuulla on merkittävä rooli luonnon kiertokulussa. Lahopuuta löytyykin lähes kaikista metsistä kampusalueella.
Kampuksen ulkoalueita ja niitytystä tehdään strategisesti sekä kasvupaikkaa huolellisesti ajatellen.
Otaniemen kartanoalueen puut olivat Alvar Aallolle merkityksellisiä.
Kampuksella on useita niittymäisiä alueita.
