���ʵ���

Riemutohtori Jyrki Wallenius ei jättäisi upeaa promootiota väliin, vaikka mikä olisi. Haastattelimme emeritusprofessori Jyrki Walleniusta ja kysyimme häneltä, mikä promootiossa on hienoa.

"Mielestäni promootioiden hienous piilee harvinaisessa yhdistelmässä akateemista arvokkuutta, perinnettä ja hauskuutta. Tämän toteamuksen allekirjoittavat tyypillisesti promootioihin osallistuvat promovendit maistereista kunniatohtoreihin. Kanslerit aikanaan ohjeistivat promootiotoimikuntaa ja promovendeja sanoen, että illalla saa ja tuleekin keventää tunnelmaa! 

Paasikivestä lähtien kaikki Suomen tasavallan presidentit on promovoitu Kauppakorkeakoulun kunniatohtoreiksi, ja he ovat myös osallistuneet juhlallisuuksiin. Ennen vanhaan eri yliopistojen rehtorit saivat tyypillisesti kutsun osallistua toistensa promootioihin. Rehtorit aina mielellään tulivat Kauppakorkeakoulun promootioiden iltajuhliin, koska ne tiedettiin hauskoiksi. Minusta on erityisen upeaa se, kun eri sukupolvet kohtaavat promootioissa: nuoret maisterit, tohtorit, professorit, riemumaisterit, riemutohtorit. Olen koko akateemisen urani pyrkinyt myötävaikuttamaan siihen, että myös maisterit saavat kutsun promootioihin. Mielenkiintoisena yksityiskohtana totean, että Suomen yliopistojen maisteripromootiot, joita järjestää nykyisin vain neljä yliopistoa, on valittu opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämään aineettoman perinnön luetteloon. On hienoa olla osa vuosisataista eurooppalaista akateemista perinnettä. Nyt olemme myös opetus- ja kulttuuriministeriön erityisessä suojeluksessa!

Kauppakorkeakoululle on sodan jälkeen ensimmäisistä ns. sormusjuhlista lähtien muodostunut omat perinteet kolmipäiväisine tapahtumineen, joissa Merkuriuksen airuilla (Merkurius-neidoilla) on tärkeä rooli. Torstaina on lehvänsitojaiset, perjantaina itse promootioakti sekä illallinen, ja lauantaina sillis. Maisteripromovendit vastaavat silliksestä ja siellä elää vahvana KY:n vuosijuhlaperinne juomalauluineen. 

Promootiosta tulee erityisen mieleenpainuvia niille, joilla on erityinen rooli promootiossa. Hieno rooli on olla promovendi tai promoottori."

Kuinka moneen promootioon olet itse osallistunut?

"Olen osallistunut noin kahteenkymmeneenviiteen promootioon. Ensimmäiset olivat oma maisteripromootioni Kauppakorkeakoulussa vuonna 1971 ja tohtorinpromootioni vuonna 1976 Jaakko Hongon toimiessa promoottorina. Hongon aikaan kaikki Kauppakorkeakoulusta väitelleet aina osallistuivat promootioihin. Se oli kunnia-asia. Nykyisin tilannetta toki mutkistaa se, että monet meiltä väitelleet ovat ulkomaalaisia, eivätkä enää promootion aikoihin asu Suomessa."

Hienoimmat promootiomuistosi?

"Mieleeni tulee kaksi erityisen hienoa promootiota. Kauppakorkeakoulun vuoden 2001 promootio, jossa tyttäreni Johanna toimi Merkurius-neitona. Tapa, jolla hänet huomioitiin, oli tavattoman hieno. Merkurius-neidon isänä toimin myös lehvänsitojaisten isäntänä. Toinen erityisen hieno promootio oli Kauppakorkeakoulun vuoden 2011 promootio, jossa toimin kaksoisroolissa: promoottorina ja dekaanina. Aalto-yliopiston ensimmäinen rehtori Tuula Teeri osallistui tähän vuoden 2011 promootioon ja totesi minulle, ettei hän ole milloinkaan aiemmin osallistunut niin hienoon ja arvokkaaseen promootioon."

Koska olet riemutohtori ensi kevään promootiossa, olit kovin nuori väitellessäsi?

"Olin vain 25-vuotias väitellessäni syyskuussa 1975. Tuohon aikaan ei ollut tyypillistä, että väiteltiin niin nuorena, varsinkaan kauppatieteissä. Suomi oli vuonna 1971 Jaakko Hongon aloitteesta liittynyt jäseneksi Brysselissä toimintansa aloittaneeseen eurooppalaisten kauppakorkeakoulujen jatkokoulutukseen keskittyneeseen European Institute for Advanced Studies (EIASM)-instituuttiin. Olin instituutissa ensimmäinen suomalainen jatko-opiskelija vuosina 1972–1975. Kurssit suoritettiin kotiyliopistoissa, minun tapauksessani Kauppakorkeakoulussa. Instituutissa keskityttiin tutkimustyöhön. Professoreilla oli instituutissa aikaa ja tutkimustyö eteni määrätietoisesti. Ohjaus oli kansainvälistä huippuluokkaa. Esimerkkinä haluan mainita, että instituutissa työskenteli nuorena professorina myös tuleva nobelisti, rahoituksen professori Eugene Fama. Mutta ei sen enempää EIASM:sta. Olen kirjoittanut Suomalaiselle Tiedeakatemialle varsin yksityiskohtaisesti näistä kokemuksistani."

Vinkkisi ensikertalaisille?

"Kauppakorkeakoulun promootioista tekee hienon se, että tapahtumia on useana päivänä. Kannattaa osallistua kaikkiin tilaisuuksiin. Keväällä järjestetään myös tanssiharjoitukset teemana akateemiset tanssit. Niihin kannattaa ilman muuta osallistua; pääsee virittäytymään lähestyvään juhlaan, saa tanssinopetusta ja on mahdollisuus tavata toisia promovendeja. 

Juhlat tulevat tietysti nuorille suhteellisen kalliiksi, mutta promootio on rahan väärti. Promootiot ovat ainulaatuinen juhla, monille ainutkertainen, ellei sitten innostu akateemisesta urasta.

Olen itse promootioiden suuri ystävä. Osallistumistamme vuoden 1971 maisterinpromootioon emmimme, koska olimme kovin nuoria. Sen jälkeen emme ole enää empineet.

Lämpimästi tervetuloa Kauppakorkeakoulun promootioon vuonna 2026!

Erityinen tervetulotoivotus kaikille tohtoreille, jotka osallistuivat vuoden 1976 promootioon. Meitä oli tuolloin pieni joukko, yhteensä kymmenen. Heistä on tietojeni mukaan elossa kuusi. Monet heistä ovat tehneet merkittävän yliopistouran. Erityisesti haluan mainita Uolevi Lehtisen (Tampereen yliopiston entinen rehtori) sekä Aatto Prihdin (Kauppakorkeakoulun entinen kansleri). Toivon näkeväni teistä mahdollisimman monet kevään promootiossa. Tehdään siitä ikimuistoinen juhla. 

Gaudeamus igitur! Eläköön promootiot!"