Professori Björn Högberg: En usko ihmisten ymmärtävän, mitä kaikkea dna:lla voi tehdä
Dna-nanoteknologeille dna on älykäs rakennusaine, jota voidaan hyödyntää myös lääketieteen sovellusten kehittämisessä
Nantech houkutti lähes sata kansainvälistä DNA-nanoteknologian tutkijaa Espooseen – tietotekniikan merkitys alalla kasvaa
DNA-nanoteknologian ala on monitieteellinen, mikä näkyi kolmipäiväisen workshopin puhujissa. Tietotekniikan ja matematiikan osuus alalla on merkittävä ja kasvussa, huomauttaa tapahtuman järjestäjiin lukeutuva professori Pekka Orponen.
Professori Kurt Gothelf: DNA-origamimenetelmä vaikuttaa kehittyneempien lääkkeiden valmistukseen
Nantech2019-tapahtuman kutsupuhuja Kurt Gothelf oli ensimmäisten joukossa kehittämässä DNA-nanorakenteita. Niitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää uusien lääkkeiden ja diagnosointivälineiden kehittämisessä.
Lumihiutaleiden syntymekanismi auttaa tutkijoita selvittämään hampaan kiilteen muodostumista
Uusi tutkimus voi auttaa ymmärtämään eri lajien evolutiivisia prosesseja ja kiilteen kehityksessä tapahtuvia häiriöitä.
Verkostoyliopisto FITech vastaa ICT-alan osaajapulaan 150 kurssin voimalla
FITechin kautta voi opiskella maksuttomia ICT-kursseja seitsemästä yliopistosta.
FITech-verkostoyliopisto tarjoaa maksutonta tietotekniikan täydennyskoulutusta
FITech vastaa opintotarjonnallaan ICT-alan osaajapulaan. Tarjonta täydentyy kesän ja syksyn aikana.
Keijukaisten tanssi valloitti Kuunsillan – opiskelijoiden taidenäyttely avautui Espoon Kulttuurikeskuksessa
IN TRANSITION -näyttelyn teokset hyödyntävät Arto Sipisen suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuuria ja sen päivän mittaan luonnettaan muuttavaa valoa.
Uuden teknologian avulla lähin latauspiste ja parkkipaikka voi jatkossa löytyä automaattisesti
Sähköautoilijan ei tarvitse olla erikseen useiden latausfirmojen asiakkaana, kun hankkeessa toteutettu paikallinen kokeilu saadaan laajemmin toteutettua.
Tutkimus osoitti: Aivot havainnoivat ympäröivän tilan 100 millisekunnissa
Tutkimuksesta voi olla hyötyä konenäkösovelluksissa ja syvien neuroverkkojen kehitystyössä.
Tekniikan edistämissäätiö palkitsi opiskelijoiden ylistämän fysiikan lehtorin ja pelillistämisen pioneerin
Vuoden opettajaksi säätiö valitsi Jami Kinnusen ja nuoreksi tutkijaksi Juho Hamarin.
Pukusuunnittelua, tekoälyä ja bisnespäätöksiä – katso uusimmat tervetuliaisluennot Aallon YouTubessa
Uudet vakinaistetut professorit kertoivat tutkimuksestaan Installation Talks -tapahtumassa.
Biologiasta kohti kiinnostavampia infonäyttöjä
Tutkimuksen avulla voidaan parantaa julkisia infonäyttöjä esimerkiksi metro- ja lentoasemilla.
IoThonissa etsittiin 5G-verkon mahdollistamia esineiden internet -innovaatioita
48 tunnin IoThon-hackathoniin osallistui opiskelijoita ja kehittäjiä ympäri Eurooppaa.
DogFlix tai laserkaulapanta - koirien internetin kehitysideat tarkastelussa
Voisiko yksinäisten koirien hyvinvointia parantaa, jos saisimme ne kommunikoimaan keskenään teknologian välityksellä?
Ohjelmistokurssin pääpalkinnon voittanut tiimi suunnitteli ketterän palautejärjestelmän nettikehittäjien käyttöön
Projektin omistajana on Sievo, ja se on avoimesti kaikkien yritysten hyödynnettävissä.
Ennakkoasenteemme näkyvät aivokuvissa
Elokuvakatsojille tehty funktionaalinen magneettikuvaus osoitti, että samankaltaisia kohtaan tunnetaan enemmän empatiaa.
Aalto-yliopiston tutkijat voittivat palkinnon tekoälykonferenssissa
Tutkijoiden kehittämä uusi tekoälymenetelmä ymmärtää aiempaa paremmin ennustamiseen liittyviä epävarmuuksia. Menetelmä mallintaa tekoälyennusteen jatkuvana virtana, ja sitä on helpompi tulkinta kuin aiempia neuroverkkomenetelmiä.
SCI-projektikurssilla esiteltiin ratkaisuja tuki- ja liikuntaelinvaivoihin ja festivaalikansan hygieniaan
Vuosittain järjestettävän SCI-projektikurssin teemana oli terveys ja hyvinvointi.
Jussi Rintanen tietää, miten loputtomista vaihtoehdoista löytyy se oikea
Algoritmipohjainen tekoäly auttaa optimoimaan bussilinjoja, tehtaita ja työvuorolistoja. Se voi myös automatisoida suuren osan nykyisestä ohjelmistokehityksestä.
EU myönsi 15 miljoonaa euroa älykkäiden kaupunkien kehittämiseen
Aallon osuus rahoituksesta on 4,6 miljoonaa euroa. Aallon ja Tallinnan teknillisen yliopiston yhteistyönä perustetaan Smart Cities –huippuyksikkö.
