GeoCorner

Milloin
²Ñ¾±²õ²õä
Tapahtuman kieli
-->
Ohjelma 26.9.2025
Esitysten kesto on 15 minuuttia, jonka lisäksi on varattu 5 minuuttia kysymyksille.
- 14.00-14.20: Eden Telila - A Python-Based Automation for Estimating Undrained Shear Strength from Field Vane Test
- 14.20-14.40: Anna Grönroos - Tietomallintaminen talonrakentamisen pohjarakennesuunnittelussa
- 14.40-15.00: Siiri Kutvonen - Tukiseinien vaikutus pohjaveden virtausolosuhteisiin
- 15.00-15.20: Salome Kallio - Massatalouden ja kuljetusratkaisujen optimointi infrarakentamisessa
Tervetuloa esittelemään ja kuuntelemaan esityksiä!
Professori Wojciech Solowski, maisteriohjelman johtaja
Lisätietoja tilaisuudesta antavat

Leena Korkiala Tanttu

Esiteltävät diplomityöt
Author: Eden Telila
Supervisor: Prof. Wojciech Solowski
Advisors: Matias Napari, MSc and Lasse Kudsk, MSc (Ramboll)
Funding: Ramboll Finland Oy.
°Õ±ð°ì¾±Âáä: Anna Grönroos
Valvoja: Jussi Leveinen, Aalto-yliopisto
Ohjaaja: Iiro Lindgren, Ramboll Finland Oy
Rahoitus: Aalto-yliopisto ja Ramboll Finland Oy
°Õ¾±¾±±¹¾±²õ³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää talonrakentamisen pohjarakenteiden tietomallintamisen vaatimuksia ja ohjeita erityisesti mallien laajuuden, tarkkuustason ja sisällön osalta. Työssä vertailtiin viiden eri esimerkkitahon ohjeistuksia toisiinsa sekä Talogeotekniikan tietomalliohjeeseen (YTV 2021 osa 15). Esimerkkitahot olivat Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupungit sekä kaksi eri rakennusalan yritystä. Työssä tutkittiin myös uuden rakentamislain ja ympäristöministeriön tulevan tietomalliasetuksen vaikutuksia talonrakentamisen pohjarakenteiden tietomallintamiseen. Työssä tutkittiin erityisesti kaivantojen, louhintojen ja salaojien mallintamista. Lisäksi työssä tarkasteltiin, miten parametrista mallintamista voidaan hyödyntää kaivantojen ja salaojien mallintamisessa.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tutkimuksena. Kirjallisuusselvitys ja -analyysi loivat teoreettisen kehyksen ohjeiden vertailulle, kun taas internetkysely ja puolistrukturoidut teemahaastattelut tarjosivat aineistoa alan toimijoiden näkemyksistä. Parametrista mallintamista tutkittiin käytännössä kehittämällä kaksi parametrista mallinnustyökalua hyödyntäen Rhinoceros 3D ohjelmistoa ja sen Grasshopper lisäosaa.
Talogeotekniikan tietomalliohjeen käytön huomattiin jääneen vähäiseksi. Esimerkkitahojen omissa ohjeissa vaatimukset olivat joko tiukempia tai rajatumpia verrattuna Talogeotekniikan tietomalliohjeeseen. Lisäksi eroja havaittiin kaupunkien ja yritysten välillä, liittyen tahojen eriäviin toimintaympäristöihin ja tavoitteisiin. Talogeotekniikan tietomalliohjeen käyttö edistäisi talogeotekniikan tietomallintamisen yhtenäistämistä, mutta se ei tätä nykyä toteudu. Tietomallipohjaisen rakentamislupaprosessin arvioitiin lisäävän talonrakentamisen pohjarakenteiden mallintamista huomattavasti. Haastattelujen ja kyselyn perusteella arvioitiin, että 3D-mallit tukevat esimerkiksi havainnollistamista, yhteensovittamista ja massaÂlaskentaa, mutta eivät vielä täysin korvaa 2D-suunnitelmia. Parametrinen mallintaminen osoittautui lupaavaksi ratkaisuksi kaivantojen ja salaojajärjestelmien toistuvasti päivittyvään suunnitteluun.
°Õ±ð°ì¾±Âáä: Siiri Kutvonen
Valvoja: Prof. Jussi Leveinen
Ohjaajat: DI Ilona Häkkinen, DI Samuli Tikkanen
Rahoitus: A-Insinöörit Suunnittelu Oy
°Õ¾±¾±±¹¾±²õ³Ù±ð±ô³¾Ã¤:&²Ô²ú²õ±è;
Tässä diplomityössä tutkittiin tukiseinien vaikutusta pohjaveden virtausolosuhteisiin kahdessa eri tutkimuskohteessa. Tutkimuskohteita yhdisti samankaltaiset pohjaolosuhteet: paksu ja pehmeä savikerros sekä korkea pohjaveden painetaso. Ensimmäisessä tutkimuskohteessa tarkasteltiin sitä, miten pysyvä tukiseinä muuttaa pohjaveden virtausta Espoonjokilaaksossa. Erityisesti kiinnosti tukiseinän mahdollisuus padottaa pohjavettä. Toisessa tutkimuskohteessa tutkittiin Tikkurilassa sijaitsevan toimistotalon kellarikaivantoon suotautuvaa pohjaveden määrää eri tukiseinän syvyyksillä. Lisäksi arvioitiin kaivannon pohjan hydraulisen murtuman riskiä. Laskentaa suoritettiin molemmissa tutkimuskohteissa 2D Plaxiksella, toimistotalon tutkimuskohteessa lisäksi vielä muokatulla kaivoyhtälöllä. Toimistotalon tapauksessa tarkasteltiin eri laskentatavoilla saatujen tulosten vertautuvuutta toisiinsa.
Espoonjokilaakson tutkimuksissa havaittiin, että tukiseinä kerää pohjaveden virtausta tukiseinän taakse. Pohjavettä virtaa tukiseinän alitse kuitenkin hyvin pieni määrä, jolloin tukiseinän padottava vaikutus on vähäinen. Pohjaveden hydraulinen korkeus eroaa seinän eri puolilla, ja tämän paine-eron tasaantuminen tapahtuu tukiseinän alla. Lisäksi havaittiin, että virtausnopeus kasvaa tukiseinän alla, kun pohjavesi joutuu virtaamaan kapeasta aukosta.
Tikkurilan toimistotalon kellarikaivantoa tutkittaessa huomattiin, että kaivantoon tulevan veden määrä pieneni, mitä syvemmälle tukiseinän alapää ulottui. Samalla tavalla hydraulinen gradientti kaivannon pohjalla pieneni, kun tukiseinä oli syvemmällä. Kaivannon pohjan hydraulista murtumaa ei millään tukiseinän syvyydellä tapahtunut. Kaivoyhtälö kerrottiin korjauskertoimella, joka otti huomioon tukiseinän peittävyyden ja virtausmatkan kasvun pohjavesikerroksessa. Korjauskertoimella kerrotun kaivoyhtälön tulokset kaivantoon tulevan veden määrästä olivat pienempiä kuin Plaxiksella saadut tulokset.
Maan vedenläpäisevyyden arvo vaikuttaa laskentatuloksiin kaikkein olennaisimmin. Sen määrittäminen tehtiin työssä ödometrikokeiden, näytteiden sekä kirjallisuusarvojen avulla. Pohjaveden virtauksen tarkastelemiseen 2D-FEM-laskentaan perustuva Plaxis osoittautui hyvin toimivaksi. Kaivoyhtälöllä voidaan saada karkea arvio kaivantoon virtaavan pohjaveden määrästä, mutta tuettua kaivantoa on haastavaa käsitellä kaivoyhtälöllä.
°Õ±ð°ì¾±Âáä: Salome Kallio
Valvoja: Professor of Practice Topias Siren
Ohjaaja: DI Antti Matikainen
°Õ¾±¾±±¹¾±²õ³Ù±ð±ô³¾Ã¤:
Diplomityön tavoitteena oli tunnistaa urakoitsijan näkökulmasta vaikuttavimmat keinot maa- ja infrarakennusprojektien massatalouden hallintaan sekä arvioida työn yhteydessä kehitetyn laskentatyökalun soveltuvuutta käytännön hankkeissa. Tarkastelun kohteena olivat toteutusvaiheessa hyödynnettävät menetelmät, joiden avulla voidaan vähentää kustannuksia ja päästöjä.
Tutkimus koostui kahdesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta massatalouden optimointiratkaisuihin sekä soveltavasta osuudesta, jossa kehitettiin Open Route Service-matriisireititysdataan perustuva laskentatyökalu. Työkalua arvioitiin kuuden infraprojektin tapaustarkastelujen avulla ja sen toimivuutta verrattiin muihin käytössä oleviin menetelmiin.
Tulosten perusteella merkittävin keino päästöjen ja kustannusten vähentämiseen on hyödyntämiskelpoisten kaivumaiden osalta mahdollisimman paikallinen hyödyntäminen. Hyödyntämiskelvottomien maiden osalta korostuvat läjityspaikan valinnan ja kuljetusreittien optimointi. Tapaustarkasteluissa projekteilla toteutuneet reitit sijoittuivat useimmiten laskennallisesti kokonaisedullisimpien reittien joukkoon, mikä vahvistaa kehitetyn työkalun tuottaman tiedon luotettavuutta. Tapaustarkasteluiden perusteella havaittiin, että kustannuksiltaan edullisin reitti ei ole aina päästöiltään vähäisin. Päästöperusteinen reittivalinta olisi nostanut tarkastelluilla reiteillä kokonaiskustannuksia keskimäärin 12 %, mikä hanketasolla vastaa noin 2–3 % hankkeen kokonaiskustannuksia.
Kehitetyn työkalun todettiin olevan joustavasti mukautettavissa ja suhteellisen helposti käyttöönotettavissa organisaatioissa, joissa on perustason paikkatieto-osaamista. Työkalun tuoma suurin lisäarvo on mahdollisuus arvioida nopeasti jopa satoja erilaisia reittiyhdistelmiä huomioiden reiteiltä kertyvät maksut ja reitin ympäristövaikutukset. Työkalua voidaan jatkokehittää ja soveltaa urakoitsijan päätöksenteon lisäksi myös esimerkiksi kuntatason maankäytön suunnittelussa.