���ʵ���

Tekoäly voi tutkitusti parantaa päätöksentekoa, jouduttaa innovaatioita ja auttaa johtajia lisäämään työntekijöiden tuottavuutta. Tästä ja useimpien yritysten parhaista pyrkimyksistä huolimatta tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vain noin viidennes yrityksistä onnistuu tekoälyteknologioiden hyödyntämisessä. Emmekä me oikein tiedä, miksi näin on, sanoo apulaisprofessori Natalia Vuori Aalto-yliopistosta.

Vuoren mukaan ymmärryksen puute johtuu ainakin osin siitä, että epäonnistumisia tutkitaan tyypillisesti vain joko teknologian itsensä tai käyttäjien sen toiminnasta tekemien arvioiden näkökulmasta. Näiden sijaan pitäisi tarkemmin katsoa ihmisiä.

”Havaitsimme, että kyse ei niinkään ole tekoälystä tai sen kyvyistä, vaan ihmisten tunteista ja reaktioista tekoälyä kohtaan – sekä siitä, miten johtajat osaavat näitä käsitellä”, Vuori sanoo.

Vuoren tutkimusryhmä seurasi yli vuoden ajan 600 työntekijän konsultointiyritystä, joka pyrki kehittämään ja ottamaan käyttöön uuden tekoälytyökalun. Työkalun oli tarkoitus kartoittaa työntekijöiden digitaalista jalanjälkeä, selvittää heidän taitojaan ja kykyjään, sekä lopulta rakentaa kokonaiskuva osaamisesta yrityksessä. Tulosten oli määrä auttaa yritystä valitsemaan parhaiten soveltuvat ihmiset konsultointihankkeisiin ja samalla pilotoida tekoälyohjelmaa myytäväksi omille asiakkailleen.

Vajaan kahden vuoden kuluttua yritys hautasi kokeilun – ja tuotteen. Mitä tapahtui?

Kävi ilmi, että vaikka osa työntekijöistä piti työkalua erittäin arvokkaana ja hyödyllisenä, he eivät tunteneet oloaan mukavaksi, kun tekoäly seurasi heidän kalenterimerkintöjään, sisäistä viestintäänsä ja muita päivittäisiä toimiaan. Siksi he joko lakkasivat kokonaan antamasta tietojaan tai alkoivat manipuloida järjestelmää syöttämällä sille tietoja, joiden he uskoivat hyödyttävän omaa urakehitystään. Tämän seurauksena tekoälyn tuottama tieto muuttui yhä epätarkemmaksi. Syntyi noidankehä, kun käyttäjät entisestään menettivät luottamustaan ohjelman kykyihin.

”Johtajat eivät voineet ymmärtää, miksi tekoälyn käyttö väheni. He tekivät paljon töitä edistääkseen työkalujen käyttöä ja yrittivät selittää, miten tietoja käytettiin. Käyttö väheni silti”, Vuori kertoo. 

Hänen mukaansa kyseinen tapaustutkimus kuvastaa hyvin toistuvaa kaavaa tekoälyn ja yleisemminkin uuden teknologian käyttöönotossa. Parhaillaan tutkimusryhmä kerää tietoja Microsoftin Copilot -tekoälyohjelmiston käytöstä, ja alustavat tulokset osoittavat samaan suuntaan.

Mitä johtajien siis pitäisi tehdä?

Tutkijat havaitsivat, että työntekijät jakautuivat neljään ryhmään suhtautumisessaan uuteen teknologiaan: täysi luottamus, täysi epäluottamus, epämukava luottamus ja sokea luottamus. Jaottelun pohjana oli jako kognitiiviseen luottamukseen, eli uskooko henkilö, että teknologia on hyödyllinen, sekä emotionaaliseen luottamukseen eli tunteisiin järjestelmää kohtaan.

Täyden luottamuksen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli korkea luottamus sekä kognitiivisella että emotionaalisella tasolla, kun taas toiseen ryhmään kuuluvilla henkilöillä oli alhainen luottamus molemmilla tasoilla. Epämukava luottamus merkitsi korkeaa kognitiivista luottamusta, mutta matalaa emotionaalista luottamusta, sokea luottamus taas päin vastoin.

Tutkimus paljasti, että mitä vähemmän ihmiset luottivat tekoälytyökaluun emotionaalisesti, sitä enemmän he rajoittivat, vetäytyivät tai manipuloivat digitaalista jalanjälkeään. Näin tapahtui vaikka heillä olisi ollut kognitiivista luottamusta teknologiaan. Tulokset antavatkin yrityksille mahdollisuuden laatia strategioita, joiden avulla tekoälyn käyttöönotto onnistuu tulevaisuudessa paremmin.

"Tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään teknologinen haaste – se on myös johtajuuden haaste. Onnistuminen riippuu luottamuksen ymmärtämisestä ja tunteiden huomioimisesta sekä siitä, että työntekijät tuntevat innostusta tekoälyn käytöstä ja sen kokeilemisesta", sanoo Vuori. 

"Ilman tätä ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja kullekin ryhmälle räätälöityjä strategioita edes kaikkein älykkäin tekoäly ei kykene lunastamaan täyttä potentiaaliaan.”

Lue alkuperäinen tutkimusartikkeli .