Aalto-2-satelliitin uusi vapautuspäivä on 25. toukokuuta
Aiemmin tällä viikolla NASA ilmoitti siirtävänsä Aalto-2:n ja muiden QB50-missioon osallistuvien nanosatelliittien vapautusta ylimääräisen, aseman ulkopuolella sijaitsevan kommunikaatiolaitteen korjaamiseksi tehtävän avaruuskävelyn takia. Nyt viat on saatu korjattua, ja Aalto-2 on tarkoitus vapauttaa kiertoradalle 25. toukokuuta.
Vapautusta seurataan torstaina Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla ja .
”Avaruuskävely kesti 43 minuuttia, ja sen aikana kaksi astronauttia asensi uuden laitteen vioittuneen tilalle. Avaruusaseman miehistö on palannut normaaliin päiväjärjestykseen, ja seuraavana isona tehtävänä on QB50-satelliittien vapautus. Vapautus tehdään kahdesta säiliöstä, ja Aalto-2 on vuorossa huomenna kello 14.55”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks.
QB50-mission tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja. Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.
Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.
”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.
Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla ( ja ) seurataan torstain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.
Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuussa.
äپٴDz:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi
Lue lisää uutisia

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.