���ʵ���

Laukaisua seurattiin suurella joukolla Otaniemessä. Kuva Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti laukaistiin Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle Atlas V -kantoraketilla tiistaina 18. huhtikuuta illalla. Cygnus-avaruusrahtialuksen matka Kansainväliselle avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta.

”Olemme valmistautuneet jo pitkään joko Aalto-1- tai Aalto-2-satelliitin laukaisuun. Jännitimme ja iloitsimme historiallista tapahtumaa suurella joukolla Otaniemessä”, professori ja projektin johtaja Jaan Praks toteaa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliittia eri puolilta maailmaa. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

”Aalto-2-satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen noin kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Astronautit asentavat laukaisusovittimen robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti omille kiertoradoilleen. Astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.

Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemen maa-asemalta vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken, joten todennäköisesti kuulemme Aalto-2-satellitista ensimmäisen kerran jonkun toisen maa-aseman avulla”, Tikka kertoo.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista.

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

”Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa”, Tikka jatkaa.

Suomi siirtyi virallisesti avaruusaikaan

Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista. Projektit ovat kouluttaneet kuuden vuoden aikana kymmeniä uuden sukupolven avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.

”Vaikka Suomessa on tehty avaruustekniikkaa jo useita vuosikymmeniä, Aalto-2 on ensimmäinen Suomessa rakennettu satelliitti, joka on nyt avaruudessa. Ala on kovassa nosteessa sekä Suomessa että maailmalla piensatelliittien tuoman kustannustehokkuuden ansiosta”, Praks toteaa.

Kasvua on vauhdittamassa Euroopan avaruusjärjestö ESA, joka neuvottelee parhaillaan Aalto-ylipiston kanssa avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon perustamisesta Otaniemeen. Avaruusjärjestöllä on vastaavia yrityshautomoja muuallakin Euroopassa.

(spacecraft.aalto.fi)
(aalto1.fi)

������ä�پ���ٴDz�:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.