ʵ

Uutiset

Aalto in Space -näyttelyssä voi ihailla nanosatelliitteja, kurkistaa mustaan aukkoon ja kuunnella Jupiteria – ja tehdä virtuaalitodellisuusmatkan avaruudessa

Aalto in Space -näyttely esittelee monipuolisesti Aallossa tehtävää avaruustutkimusta ja -tekniikkaa. Avajaisia vietetään 21. syyskuuta – lämpimästi tervetuloa!

BepiColombo on Euroopan Avaruusjärjestö ESA:n luotain. Aalto-yliopisto on mukana useassa luotaimen instrumenttiryhmässä tutkimuskumppanina.

Aika: 21. syyskuuta–19. lokakuuta 2018 (avajaiset 21. syyskuuta klo 15–18)
Paikka: Dipoli Gallery, Dipoli, Otakaari 24, 02150 Espoo. Dipoli avoinna arkisin 7.45-21.45 , lauantaisin 9.30-21.45.

Otaniemessä suunniteltiin avaruuslaitteita jo 1960-luvulla ja otettiin vastaan ensimmäiset satelliittitelevisiolähetykset 1970-luvulla. Aalto in Space -näyttely keskittyy kuitenkin nykypäivään ja tulevaisuuteen. Suomessa on jo parin vuoden ajan ollut meneillään nanosatelliittibuumi, eikä meno näytä ainakaan hidastuvan.

"Tuoren satelliittimme, Suomi 100 -satelliitti, toimitettiin laukaisupaikalle vietäväksi eilen keskiviikkona", iloitsee professori Esa Kallio.

"Aallon satelliittiohjelma on taustalla myös kahdessa muussa vielä tänä vuonna laukaistavassa kaupallisessa suomalaissatelliitissa, Iceye X-2:ssa ja Reaktor Space Labin Hello Worldissä."

Otaniemessä rakennetaan parhaillaan myös kahta uutta nanosatelliittia: opiskelijaprojektina syntyvää Aalto-3:ta ja Suomen Akatemian huippuyksikössä tehtävää, avaruussäätä tutkivaa FORESAIL-1:tä. Näistä satelliiteista – ja jo laukaistuista Aalto-1:stä ja Aalto-2:sta – on näyttelyssä esillä luonnollisen kokoiset ja näköiset mallikappaleet. Esillä on myös aitoja tutkimuslaitteita, avaruusasemalle menevä säteilymittari ja opiskelijoiden tekemä raketti.

Havainnekuva Suomi 100 -satelliitista avaruudessa.

Lisäksi kävijät pääsevät virtuaalimatkalle avaruuteen ainutlaatuisen, Aallossa alun perin tutkimuskäyttöön kehitetyn simulaation avulla. Virtuaalilaseilla voi tarkastella satelliitin silmin esimerkiksi revontulia ja magnetosfääriä, aivan kuin leijuisi 500 kilometrin korkeudessa. Laseja pääsee testamaan arkipäivisin klo 12-13.

Nanosatelliitit ja kaukokartoitus ovat tärkeässä roolissa avaruustekniikan kehittämisessä, mutta suuri osa Aallossa tehtävästä alan tutkimuksesta on keskittynyt avaruussään, Auringon, aurinkokunnassa olevan sähköisesti varatun kaasun ja kaukaisten mustien aukkojen havainnointiin. Tätä tutkimusta tehdään niin avaruudessa olevilla tutkimuslaitteilla kuin Maan päältä, esimerkiksi Metsähovin radiotutkimusasemalla. Näyttelyssä pääsee tutustumaan muun muassa plasman salaisuuksiin ja kuulemaan aurinkokuntamme suurimman planeetan Jupiterin ääniä.

Avaruus inspiroi myös taiteilijoita. Karoliina Paatoksen Terrella Cubica näyttää, miten revontulet syntyvät maapallon napojen ympärille.

Näyttely on avoinna 19. lokakuuta saakka.

"Aalto in Space on mainio tapa juhlistaa vaikka Kansainvälistä avaruusviikkoa, jota vietetään lokakuun alussa Sputnikin laukaisun kunniaksi”, vinkkaa näyttelyn tuottaja Jari Mäkinen.

äپٴᲹ:

Aalto in Space ja muut Aallossa järjestettävät näyttelyt 

Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Tuottaja Jari Mäkinen
p. 040 560 9198
jari.makinen@kupla.com

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Sotilaita maastopuvuissa metsässä, edessä naissotilaan kasvot
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yasmin Najjarin lyhytelokuva TJ28 on valittu Cannesin La Cinef -sarjaan

Aalto-yliopistolla on toista vuotta perättäin lyhytelokuva Cannesin opiskelijaelokuvasarjassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusportaalin PDF-tiedostot eivät avaudu

ACRIS-tutkimustietojärjestelmän tutkimusportaalin (research.aalto.fi) PDF-tiedostot eivät tällä hetkellä lataudu. Vikaa tutkitaan parhaillaan.
A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.