Näin Nokia muutti Suomen – ja maailman
Nokian puhelinliiketoiminnan tuhosta on puhuttu paljon, mutta mitä voimme oppia sen menestyksestä?
Aalto-yliopisto tuo Nokian muotoiluarkiston kaikkien ulottuville
Arkisto sisältää ennennäkemätöntä materiaalia matkapuhelinjätin kahdelta vuosikymmeneltä. Valokuvat, videot, haastattelut ja muistiinpanot kertovat luovuuden ja ihmisen merkityksestä teknologian ja liiketoiminnan mullistamisessa. Ne osoittavat, ettei kehitys ole luonnonvoima vaan prosessi ja arvovalinta, johon me voimme vaikuttaa, sanovat tutkijat.
Miten syntyi Nokian simpukkapuhelin? Millaista käyttäjätutkimus oli vuosituhannen alussa? Mitkä Nokian konseptit päätyivät tuotantoon ja mitkä pöytälaatikkoon?
Vastauksia – ja paljon muuta – löytyy Aalto-yliopiston tänään avaamasta Nokian muotoiluarkistosta (Nokia Design Archive). Arkistossa on yli 20 000 kohdetta ja 950 gigatavua tiedostoja, ja sen käyttöä helpottamaan tehtyyn on poimittu reilut 700 kohdetta. Mukana on valokuvia, videoita, luonnoksia, kokousmuistiinpanoja, haastatteluja ja paljon muuta 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2017.
Huippuvuosinaan Nokia myi lähes puolet maailman matkapuhelimista ja muutti radikaalisti tapamme olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Arkisto tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää tätä muutosta, sanoo Nokia Design Archive -hankkeen johtava tutkija ja Tukholman Konstfack-korkeakoulun rehtori Anna Valtonen.
”Normaalisti yritykset pitävät työnsä tiukasti salassa. Nokia Design Archive tarjoaa harvinaisen tilaisuuden nähdä, miten valtavasti yritykset tekevät töitä ymmärtääkseen ihmisiä ja ympäröivää maailmaa”, Valtonen korostaa.
Teema- tai aikamatkalle
Verkkosovelluksessa kohteisiin voi tutustua esimerkiksi teemoittain tai perehtyä tiettyyn ajanjaksoon. Aalto-yliopiston tutkijat kokosivat arkiston materiaalista, jonka Microsoft Mobile luovutti Aallolle, kun se luopui Nokialta ostamastaan matkapuhelinliiketoiminnasta.
Valtonen työskenteli Nokialla 12 vuotta ja oli myös mukana aloittamassa muotoiluarkistojen keruuta.
”Tuolloin puhelimissa oli mustavalkonäytöt, ja niillä pystyi soittamaan ja lähettämään tekstiviestejä. Pohdimme, voisiko matkapuhelimella tehdä muutakin. Mikä olisi villein unelmamme siitä, mihin puhelin taipuisi?” hän muistelee.
Monet muotoilijoiden visiot sisäänrakennetuista kameroista sijainnin jakamiseen ja videopuheluihin ovat nykyään itsestäänselvyyksiä. Muotoilun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen erikoistunut professori Guy Julier sanoo, että arkiston ansiosta tutkijat voivat nostaa luovuuden ja ihmiset teknologiakeskustelun ytimeen.
”Arkisto muistuttaa, että teknologiat eivät synny tyhjästä, vaan niitä suunnittelee, testaa ja toteuttaa valtava joukko ihmisiä. Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi luovaa pohdintaa teknologiakehityksen vaihtoehdoista tai keskustelua, joka huomioisi ihmisten tarpeet ja huolet – eikä vain hallitusten ja globaalien yritysten intressejä.”
Kriittinen hetki
Nokia Design Archive -hankkeessa on mukana Aallon muotoilun, muotoiluhistorian sekä organisaatioiden ja johtamisen tutkijoita.
Muotoiluhistorioitsija Kaisu Savola tekee aineistosta omaa tutkimustaan ja oli myös isossa roolissa aineiston kuratoimisessa.
”Mitä syvemmälle työhön uppouduin, sitä paremmin ymmärsin, että esineitä enemmän kyse oli ihmisistä”, hän sanoo.
”Teknologinen kehitys näyttäytyy usein vääjäämättömänä, itsestään etenevänä voimana. Arkistomateriaali osoittaa, ettei näin ole, vaan teknologiaa luodaan sosiaalisissa tilanteissa, arvojen ohjaamina. Teknologia ei vain muokkaa meitä, vaan me muokkaamme teknologiaa.”
Arkiston julkaisu osuu keskelle tekoälybuumia ja keskustelua sosiaalisen median haitoista ja teknologiajättien vallasta. Kriittiseen hetkeen, sanoo Anna Valtonen.
”Olemme tekoälyn kanssa vastaavassa yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa kuin aikoinaan matkapuhelinten kanssa. Kukaan ei vielä tiedä, mihin murros johtaa, ja juuri siksi meidän pitää saada ihmiset ajattelemaan sitä. Arkisto muistuttaa, että meillä ihmisillä on toimijuus ja mahdollisuus muuttaa maailmaa.”
Nokian muotoiluarkiston perustamisen tekivät mahdolliseksi Microsoft Mobile Oy:n ja muotoilijoiden lahjoitukset sekä Suomen Akatemian ja KAUTE-säätiön rahoitukset. Tutkijat toivovat voivansa jatkaa arkiston laajentamista ja kehittämistä sekä siihen liittyvää tutkimusta tulevina vuosina.
Mediatiedustelut
Lue myös
Nokian muotoiluarkistot olivat päätyä kaatopaikalle – nyt tutkijat avaavat ne koko maailmalle
Ryhmä Aalto-yliopiston tutkijoita sai haltuunsa Nokian puhelinliiketoiminnan ainutlaatuiset arkistot ja päätti tuoda ne kaikkien ulottuville.
Tietoa medialle ja tutkijoille Nokian muotoiluarkistosta
Mihin materiaalia voi käyttää? Kehen olla yhteydessä? Kokosimme tälle sivulle tärkeää tietoa Nokia Design Archiven käytöstä.
Lue lisää uutisia
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa
Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.