Äänellä on väliä elokuvakokemuksessa
Tämän osoittaa ensimmäinen väitös äänisuunnittelun alalta.
Aalto-yliopistosta syyskuussa väittelevä Päivi Takala esittää, että perinteinen tapa kuvata ääntä tunteisiin vetoavana tai alitajuisena elementtinä ei tee oikeutta tavalle, jolla elokuvan ääni osallistuu merkitysten muodostumiseen elokuvakokemuksessa. Ohjaajana, säveltäjänä ja äänisuunnittelijana työskennellyt Takala haastaa elokuvan tekijöitä ja kokijoita pohtimaan elokuvaäänen merkitystä uudella tavalla.
– Elokuva tulisi käsittää tuntoisena ja kokonaisvaltaisena kokemuksena, joka välittyy kaikkien eri aistien kautta. Ääni voi ilmaista tunteita ja alitajuisia merkityksiä, mutta niin voivat elokuvan muutkin elementit, Takala sanoo.
Tuntoisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmiset ymmärtävät maailmaa ja rakentavat merkityksiä pohjimmiltaan ruumiin ja tuntojen kautta.
– Perinteisesti elokuvateoriat ja alan opetus painottavat elokuvan narratiivisuutta tai visuaalisuutta. Äänen merkitys korostuu, kun elokuvan maailma avautuu katsojakuulijalle kokonaisvaltaisena tuntona.
Elokuvantekijöiden ajatuksia ja taiteellisia teoksia
Päivi Takala selvitti työssään, miten ääntä on käsitelty elokuvantekijöiden ja äänisuunnittelijoiden keskuudessa. Hän tarkasteli muun muassa David Lynchin, Walter Murchin, Michel Chionin sekä Dardenne-veljesten ajatuksia elokuvasta ja äänestä tuntoisuuden käsitteen ja siitä aukeavan uuden teoreettisen ulottuvuuden kautta.
Väitöstutkimukseen kuuluu myös kolme taiteellista teosta: dokumenttielokuva ”Erikoisia tapauksia”, tanssielokuva ”Syvä hengitys sisään” ja audiovisuaalinen installaatio ”Helsingin kaunein ääni”.
– Taiteellisten töiden kautta tarkastelin tuntoisuuden käsitettä eri näkökulmista ja selvitin, kuinka tuntoisuudesta aukeavaa teoriaa voi hyödyntää tavassa, jolla ymmärrämme ääntä elokuvan tekemisessä ja kokemisessa, Takala kertoo.
– Ohjaamassani tanssielokuvassa kokeilemamme työtavat, kuten liikkeen yhdistäminen leikkaukseen ja sävellystyöhön, auttoivat konkretisoimaan tuntoisuuden käsitettä tekemällä sen katsojallekin näkyväksi, kuultavaksi ja kokonaisvaltaisesti koettavaksi.
Takalan väitöstutkimus tarjoaa uusia näkökulmia elokuvan äänen käytännön tekemiseen ja alan pedagogiikan kehittämiseen.
äöپܳܲ
äö쾱Ჹ ”Äänen tunto. Elokuvaäänen kokemuksellisuudesta” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 19.9.2014 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii FT Taina Riikonen.
äپٴᲹ:
Päivi Takala
puh. 050 569 1069
paivi.takala-gould@aalto.fi
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.