ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Äänikirjoja voidaan nykyään luoda tekoälyn avulla

Ensimmäiset äänikirjat luotiin vuonna 1932 vinyylilevyille. Huomattava äänikirjamarkkinoiden kasvu alkoi myöhemmin 1960-luvulla tekniikan kehittymisen ja kasettinauhojen myötä ja 1980-luvulla CD-levyjen myötä. Nykyään äänikirjoja voidaan luoda tekoälyn tekstistä puheeksi -työkaluilla.
The Fifth Wave - BRIE-ETLA Collection of Articles book cover

Tuotantotaloudenlaitos (TUTA) on julkaissut ensimmäisen tekoälyäänikirjan (neljä kirjan lukua), joka on toteutettu autoetnografisena tutkimusprojektina kesällä 2023 Timo Seppälän, Tomasz Muchan ja Juri Mattilan toimittamasta kirjasta 'The Fifth Wave - BRIE-ETLA Collection of Articles´. Autoetnografia on omaelämäkerrallinen tutkimuksen tekemisen tapa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut tai muuten tuotetut kenttämuistiinpanot muodostavat tutkimuksen keskeisen aineiston.

Tekoälyyn perustuvan äänikirjaprojektin motivaatio oli varsin suoraviivainen. Vanhemman lehtorin Timo Seppälän työkaveri koneteollisuudesta mainitsi kerran, ettei hänellä ole aikaa lukea Timon kirjaa, mutta hän voisi kuunnella sitä työmatkalla tai kotiin palatessaan. 

Miten tekoälypohjainen äänikirja tehtiin? 

"Minä luin tekoälytyökalulle 20 ja kollegani Tomasz 50 lausetta. Huomasimme, että 50 lauseen ääninäyte tuottaa paljon paremman äänenlaadun, joten minä menin takaisin studioon ja luin vielä 60 lausetta. Näiden perusteella tekoälytyökalu kloonasi äänemme ja käytti niitä kirjan kertojana", Timo kuvailee äänikirjan tekoprosessia.  

Kirjan tuottaja Laura Loikas opiskelee Aallossa tuotantotaloutta. Hänet palkattiin kesällä kuukaudeksi työskentelemään projektin parissa. Laura vertaili ja valitsi käytettävän teknologian, teki äänien kloonauksen ja muokkasi kirjan artikkelit niin, että tekoäly voi lukea niitä. Sitten hän tuotti mp3-tiedostot ja muokkasi kohdat, joissa tekoäly teki virheitä. Kaikkiaan tuotantokustannukset olivat noin 200 euroa ilman palkkakustannuksia. 

"Opetusmateriaalit tuotetaan yleensä kirjallisessa muodossa, mutta tulevaisuudessa mitä tahansa kirjallista opetusmateriaalia voidaan tuottaa helposti audiona tekoälytyökalujen ja -sovellusten avulla. Tämä antaa myös opiskelijalle uusia työkaluja oppia asioita paikasta riippumatta. Tämän hankkeen tuloksena voimme nyt muuntaa kirjallista materiaalia äänitteeksi kohtuullisella laadulla, pienemmillä kustannuksilla ja suuremmalla tehokkuudella. Seuraavalla kerralla annamme ohjeet tähän prosessiin", sanoo Timo.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.