ʵ

Uutiset

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi tavata paitsi virtuaali-Kekkosen, myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Aalto-yliopiston emeritusprofessori Henrik Haggrén tarkastelee virtuaali-Kekkosta. Kuva: Hannu Hyyppä / Aalto-yliopisto.

Suomen tasavallan presidenttien entinen virka-asunto Tamminiemi Helsingin Meilahdessa vie joulukuun alussa aikamatkalle Kekkosen ajan Suomeen. 1970-luvun henkeä sykkivä Tamminiemen retrojoulu -tapahtuma antaa mahdollisuuden kurkistaa paitsi kahdeksannen presidenttimme Urho Kaleva Kekkosen työhuoneeseen, myös nähdä hänen liikkuvan ja ilmeilevän – juuri niin kuin itse haluat! 

Nämäkin virtuaalikokemukset ovat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutin MeMon taidonnäytteitä. MeMo on Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen yhteisinstituutti. Se on paitsi liikkuvassa laserkeilauksessa maailman ykkönen, myös sen 3D-studio on maailman kärkeä. MeMo on myös aiemmin palkittu Kansallisella avoimen tieteen palkinnolla.

MeMoa vetävä tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä sekä tiedetuottaja Marika Ahlavuo ovat vuosia tehneet töitä sen eteen, että hyvinkin insinöörimäisenä ja teknisenä nähty ala on mukana myös kulttuurin edistämisessä aivan uudella tavalla, ja samalla tuo paitsi teknologiaa myös kulttuuria lähelle kenties aivan uusia yleisöjäkin.

Jo aiemmin 3D-virtualisoinnin pioneerit ovat esimerkiksi mahdollistaneet Kansallismuseon kulttuuriaarteisiin tutustumisen suoraan omalta kotisohvalta – vieläpä lentävän maton kyydissä – ja luoneet Svenska Ylen kanssa Helsingin Juhlaviikoille Lapinlahden sairaalaan ensimmäisen virtuaalikuunnelman.

”Me teemme tätä siksi, että haluamme olla mukana kulttuurialan kehityksessä. Näin voi syntyä aivan odottamattomiakin sovelluksia”, Hyyppä pohtii.

Kekkonen paljastuu yllättävästä paikasta

MeMon työn jäljestä päästäänkin jälleen nauttimaan presidenttien entisessä virka-asunnossa Tamminiemessä lauantaina 2. joulukuuta, jolloin joulutunnelmaa vietetään 1970-luvun hengessä. Kekkosen aikaan osallistujat vie muun muassa retrobändi Punatähdet, mutta suuressa osassa ovat myös 3D-virtualisoinnit paitsi itse Kekkosesta, myös tämän työhuoneesta. Mutta miten ihmeessä nämä kulttuurihistorialliset aarteet oikein tuodaan nykytekniikalla ilmieläviksi?

Ahlavuon ja Hyypän mukaan 3D-virtualisoinnit syntyvät laserkeilauksen ja fotogrammetrisen valokuvauksen yhdistelmällä. Laserkeilauksessa mittaushavainnoista muodostuu kohteen geometriaa kuvaava pistepilvi, johon voidaan yhdistää väriarvot valokuvilta.

”3D-artisti on digitaalisesti ’kuvanveistänyt’ presidentti Kekkosen 3D-hahmoksi. Ja asuinakin on käytetty Kekkosen käyttämiä vaatteita valitsemalla valokuvista juuri tähän toteutukseen sopivat kokonaisuudet”, Ahlavuo kertoo. Tämän on mahdollistanut syyskuussa alkanut EkoPoint-hanke (EAKR).

”Tamminiemessä ehkä vähän yllättävässäkin paikassa ilmestyvää virtuaalihahmoa voidaan ohjailla muun muassa kameran ja sovelluksen avulla, eli Kekkosen ilmeet ja pään liikkeet seuraavat käyttäjän toimintaa – näin digitaalinen Kekkonen imitoi liikkeensä ja ilmeensä, vaikka suoraan sinulta itseltäsi”, täydentää virtuaalipresidentin elävöittänyt 3D-artisti Hannu Handolin.

Tämänkaltaisen digialustan toteuttamisessa tekijät pohjaavat kolmijakoiseen konseptiin:

”Ihmisyys, inspiraatio ja liike, niistä tämä syntyy”, Hyyppä sanoo.

Tutkijat ovat kehittäneet Tamminiemen joulunavaukseen myös pelillisen kurkistuksen historialliseen kulttuuriaarteeseen, eli 3D-näkymän Kekkosen museoituun työtilaan. Interaktiivisessa toteutuksessa käyttäjä voi klikkailemalla aktivoida tilasta löytyvää sisältöä; esimerkiksi etsimällä ympäristöstä joulukoristeita Kekkosen työhuoneeseen voi luoda jouluisen tunnelman.

3D-artisti Laura Lehtinen on myös toteuttanut virtuaaliseen työtilaan kuratoituja tarinoita Tamminiemestä, Ahlavuo kertoo.

Tamminiemen jouluavauksen jälkeenkin MeMon asiantuntijoilla on käynnissä monenlaisia uusia, uraauurtaviakin hankkeita – osa vielä vähän salaisiakin, Hyyppä paljastaa. 

kansallismuseo 3D

Entä jos Kansallismuseoon pääsisi kotisohvalta - vaikka lentävällä matolla?

Virtuaalisista kulttuurielämyksistä voi nauttia ajasta tai paikasta riippumatta. Se lisää myös kulttuurin kokonaiskulutusta, sanovat 3D-virtualisointien uranuurtajat.

Uutiset
Lahti

3D-virtualisoinnin pioneerit saivat ensimmäisen Kansallisen avoimen tieteen palkinnon

Professori Hannu Hyypän vetämällä MeMolla on maailman parhaisiin kuuluva 3D-studio ja palo kehittää ja jakaa osaamistaan

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.