Algoritmi voi tasapainottaa riitaisia näkemyksiä sosiaalisessa mediassa
Sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä uutislähde. Yleinen huolenaihe on, että sosiaalinen media voi luoda kuplia ja kaikukammioita, joissa tietoja lukevat ihmiset eivät altistu monipuolisesti eri näkökulmille, vaan rajoittuvat omiinsa. Niin käy varsinkin kiistanalaisissa ja mielipiteitä jakavissa aiheissa, kun kaksi näkökantaa ajautuu ristiriitaan ja toisiaan vastaan. Tällöin ihmiset eivät vastaanota tai lue tietoa, joka ei tue heidän omaa käsitystään aiheesta.
Aalto-yliopiston ja Rooman Tor Vergata -yliopiston tutkijat ovat kehittäneet algoritmin, joka tasapainottaa sosiaalisessa mediassa esillä olevaa informaatiota siten, että käyttäjät saavat tietoa riitaisan keskustelun kummaltakin osapuolelta.
Algoritmi hyödyntää ahneen algoritmin lähestymistapaa, joka pyrkii löytämään optimaalisia vaihtoehtoja joka vaiheessa. Algoritmin toiminta perustuu siihen, että se etsii laskennallisesti ja tehokkaasti joukon vaikutusvaltaisia käyttäjiä, jotka voi saada levittämään vastapuolelle tietoa omasta näkökannastaan. Tavoitteena on maksimoida kummallekin näkökannalle altistuvien käyttäjien määrä.
Eroon kaikukammioista vaikutusvaltaisten käyttäjien avulla
”Käytämme kvantitatiivisten tulosten lisäksi sanapilviä tukemaan tutkimustulosten tulkintaa, jolloin sanapilvet edustavat käyttäjien profiileista löytyviä sanoja. Olemme tarkastelleet esimerkiksi Venäjä-keskustelua hashtagilla #russiagate ja havainneet, että riitaisia näkökantoja edustavat kaksi sanapilveä ovat hyvin erilaisia. Tämän lisäksi on huomattavaa, että samalla nämä kaksi sanapilveä ilmentävät joko Trumpin kannattamista tai vihaamista”, tutkija Kiran Garimella Aalto-yliopistosta kuvailee.
Vastaavasti esimerkiksi öljynporauksesta keskustelee kaksi käyttäjäryhmää, jotka vahvistavat omaa, toisen näkökannan kanssa ristiriitaista kampanjaansa.
”Verkosto on jakautunut tiukasti kahtia. Toinen osapuoli tukee öljynporausta ja käyttää sosiaalisessa mediassa sellaisia termejä kuin 'öljy', 'energia' ja 'kaasu', kun taas toinen osapuoli vastustaa öljynporausta ja käyttää sellaisia termejä kuin 'ympäristö', 'vihreä' ja 'energia'. Osapuolten käyttämien avainsanojen päällekkäisyys on vaatimatonta, mikä viittaa siihen, että käyttäjät ovat omissa kaikukammioissaan”, professori Aristides Gionis ää.
Algoritmi auttaa tunnistamaan pienen joukon vaikutusvaltaisia käyttäjiä, jotka altistuvat kummallekin kampanjalle ja joiden mielipiteet ovat muita tasapainoisempia.
”Vaikutusvaltaisten käyttäjien tuottaman sisällön tarkasteleminen paljastaa, että heillä on hallussaan keskustelun kummankin osapuolen termistö. Niinpä heillä voi olla tärkeä tehtävä yhteiskunnallisen keskustelun aloittamisessa”, Garimella sanoo.
Kiran Garimella, Aristides Gionis ja Nikolaj Tatti Aalto-yliopistosta ja Helsinki Institute for Information Technology -tutkimuslaitoksesta (HIIT) toteutti tutkimuksen yhdessä Rooman Tor Vergata - yliopiston Nikos Parotsidiksen kanssa.
äپٴDz:
Kiran Garimella
Tutkija
Aalto-yliopisto
kiran.garimella@aalto.fi
p. +358 50 430 4933
Aristides Gionis
Professori
Aalto-yliopisto
aristides.gionis@aalto.fi
p. +358 50 430 1651
Artikkeli:
Lue lisää uutisia
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”
Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.