���ʵ���

Teho‑osastoilla ja leikkaussaleissa ympäri Suomea mitataan yhä manuaalisesti yhtä perustavimmista elintoiminnoista, virtsaneritystä. Hoitajat tarkistavat virtsapusseja potilaan vierellä ja kirjaavat määrät käsin sähköisiin järjestelmiin. Prosessi on hidas, altis virheille ja vanhanaikainen verrattuna esimerkiksi syketaajuuteen ja happisaturaatioon, joita seurataan jo automaattisesti.

Tämän pitkäaikaisen haasteen ratkaisemiseksi Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, Biodesign Finland ja Aalto Design Factory ovat yhdistäneet voimansa tämänvuotisella Product Development Project (PdP) -kurssilla. Yhdessä monitieteinen opiskelijatiimi kehittää automaattista, edullista ja sairaalan järjestelmiin integroitua virtsanerityksen seurantajärjestelmää. Tavoite on selkeä: säästää hoitajien aikaa, parantaa tiedon tarkkuutta ja mahdollistaa reaaliaikaiset kliiniset päätökset.

Todellinen pullonkaula: kaksi minuuttia per potilas, joka tunti

”Tarve nousi suoraan arjen potilashoidosta”, kertoo HUSin EHR-hoitaja Susan Laine. ”Suurin osa vitaalielintoimintojen seurannasta on jo automaattista, mutta käytämme yhä ihmistyövoimaa mittaamaan asioita, jotka laitteet voisivat hoitaa – ja sitten kirjaamme tulokset käsin tietojärjestelmään.”

Hän konkretisoi vaikutusta: jos hoitaja käyttää kaksi minuuttia potilasta kohti tunnissa virtsamäärän tarkistamiseen ja kirjaamiseen, kertymä on merkittävä tyypillisellä 50 potilaan teho-osastolla: 2 minuuttia x 24 (joka tunti) x 50 potilasta on 2400 minuuttia. Tämä tarkoittaa, että hoitajien aikaa kuluu virtsamäärän mittaamiseen 40 tuntia päivässä – käytännössä yksi täysi työviikko hoitotyötä hukkuu toistuvaan tehtävään, joka voitaisiin automatisoida. ”Automatisoimalla tämän voimme vapauttaa hoitajien aikaa muihin merkittäviin tehtäviin ja suoraan potilastyöhön”, Laine sanoo.

Virtsaneritystietojen viiveet tai virheet voivat viivästyttää munuaisten vajaatoiminnan, sepsiksen tai verenvuodon havaitsemista. Reaaliaikainen, tarkka tieto mahdollistaa nopeammat toimenpiteet ja voi pelastaa henkiä.

Opiskelijavetoisen PdP-projektin ero

PdP-yhteistyö edustaa HUSille uutta yhteistyömallia. ”Teemme yhteistyötä lääkinnällisten laitteiden parissa usein niin, että kehitämme tai testaamme olemassa olevaa laitetta aidossa kliinisessä ympäristössä”, Susan Laine huomauttaa. ”Mutta tämä projekti lähti liikkeelle käyttäjälähtöisestä tarpeesta ja täysin uuden lääkinnällisen laitteen rakentamisesta alusta asti.”

Laine nostaa esiin, mikä erottaa PdP-lähestymistavan perinteisestä toimittajien T&K:sta: ”Ideointia ei rajoiteta. Lähdemme liikkeelle oletuksesta, että kaikki on mahdollista. Kun työskentelee suuren yrityksen kanssa, raamit asetetaan heti: ‘Tämä on realistista, tuo ei ole.’ Tässä me yksinkertaisesti aloimme ratkoa käytännön ongelmaa.”

Koska PdP-opiskelijatiimillä ei ole valmiita käsityksiä regulaatiopolkuista tai vakiintuneista toimintamalleista, he pystyvät ajattelemaan vapaammin. ”Heihin ei ole ‘tarttunut’ oletuksia tyypillisistä sääntelyyn liittyvistä hidasteista, jotka usein jarruttavat terveysteknologiaa”, sanoo HUSin kehityspäällikkö Salla Keränen. ”He lähtivät liikkeelle kysymyksestä ‘Mikä on paras ratkaisu?’ Se mahdollistaa ketterämmän etenemisen ja nopeamman pääsyn toimivaan ratkaisuun.”

Tiimi on tietoisesti monitieteinen: eri opintoaloja (tekniikkaa, muotoilua, liiketaloutta, terveystieteitä ja paljon muuta) edustavat opiskelijat työskentelevät yhdessä nimetyn opiskelijaprojektipäällikön johdolla, selkeästi määriteltyjen vastuualueiden puitteissa. ”Omistajuus synnyttää sitoutumista, ja se on ollut avain hankkeen vauhtiin”, Keränen toteaa.

Ideasta toimivaksi prototyypiksi yhden lukuvuoden aikana

Yksi PdP-prosessin silmiinpistävimmistä piirteistä on oppimiskäyrä. Opiskelijoilla ei aluksi juuri ollut tietoa lääkinnällisten laitteiden sääntelystä, sairaaloiden hankintaprosesseista tai patenttioikeudesta. Projektin puoliväliin mennessä he puhuivat jo sujuvasti niin kliinikoiden kuin insinöörien kieltä. ”On ollut hienoa seurata opiskelijoiden kehityspolkua”, Salla Keränen sanoo. ”He lähtivät liikkeelle täysin ilman aiempaa tietoa, ja nyt he ovat aihepiirin asiantuntijoita.”

Kurssin kesto on optimaalisesti tasapainossa: tarpeeksi pitkä todellisen tuotekonseptin kypsyttämiseen, mutta riittävän lyhyt välttämään vuosia kestävän pitkittämisen, joka usein vaivaa diplomitöitä tai organisaatioiden omaa tuotekehitystä. ”Tämä ei ole kenenkään henkilökohtainen kehitysprojekti, jota hiotaan ja pallotellaan vuosikausia”, lisää Biodesign Finlandin Impact Coordinator Otto Olavinen. Susan Laine yhtyy näkemykseen: ”Aloitimme täällä, ja lopetamme täällä. Selkeä alku, selkeä loppu.” 

Säännölliset välikatsaukset, palautesessiot ja kasvokkaiset tapaamiset HUSin kliinikoiden kanssa pitävät projektin oikealla kurssilla.

PdP:n hyödyt teollisuuskumppanille

Viesti on selkeä mahdollisille sponsoreille, jotka pohtivat, sopiiko PdP heidän organisaatiolleenä. ”Tulkaa selkeän ongelman tai haasteen kanssa, ei valmiin ratkaisuidean kanssa. Antakaa tiimille vapaat kädet ja avoin mieli. Suurin arvo syntyy siitä, että kehittäjähenkiset ihmiset eri tieteenaloilta pääsevät ajattelemaan laatikon ulkopuolelta”, Laine neuvoo.

Keränen täydentää vahvalla arvolupauksella: ”Saatte kustannuksiin nähden huomattavasti enemmän: ette pelkästään prototyypin, vaan myös uusia prosesseja, tuoreita ideoita, joita arjen rutiini ei ole tylsyttänyt, sekä erittäin motivoituneen, monitieteisen tiimin. Sijoitetun pääoman tuotto on poikkeuksellinen.”

Olavinen huomauttaa, että aiemmat PdP-projektit ovat jo tuottaneet erittäin vaikuttavia tuloksia, mikä on vakiinnuttanut PdP-mallin toimivaksi tavaksi julkisen sektorin ja terveydenhuollon organisaatioille, jotka etsivät nopeaa, käyttäjälähtöistä innovointia.

Uusi yhteistyömalli suomalaiselle terveysteknologialle

Tämä projekti on enemmän kuin yksittäinen laite; se on malli siitä, miten julkisen sektorin toimijat, palvelumuotoilijat ja tekniikan opiskelijat voivat yhdessä luoda ratkaisuja, jotka aidosti vastaavat kliinisiin tarpeisiin. Osana EIT HEI CODEUNITED -hanketta Design Factoryllä pilotoitu ja Biodesign Finlandin tarvealustan kautta tunnistettu projekti osoittaa, että kun yliopistot, sairaalat ja tulevaisuuden osaajat pelaavat yhteen, tulokset voivat mullistaa arjen hoitotyötä.

Kuten Salla Keränen kiteyttää: ”Tässä on saatu saman pöydän ääreen erilaisia toimijoita: uskomattoman monipuolinen opiskelijatiimi, kliiniset asiantuntijat, jotka tietävät mikä on mahdollista, sekä kaikki tarvittava osaaminen lääkintäteknologiasta, hankinnoista, juridiikasta ja patenteista. Kaikki, mitä ideoiden viemiseksi käytäntöön tarvitaan, on samassa huoneessa.”

Yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille, jotka haluavat tarttua omiin ratkaisemattomiin haasteisiinsa, PdP-malli tarjoaa uudenlaisen, nopean ja taloudellisesti järkevän etenemistien.
 

Kehitetty ratkaisu on julkisesti esillä Aallossa Product Development Gala 2026 -tapahtumassa 8. toukokuuta – tule mukaan kuulemaan lisää!