ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Apulaisprofessori Arno Solin halusi jo lapsena tehdä rakentamistaan roboteista älykkäitä

Lapsuudenaikainen kiinnostus ohjelmointiin ja matemaattisiin malleihin jalostui vuosien saatossa reaaliaikaisen koneoppimisen ja sensorifuusion tutkimukseksi.
Arno Solin

Millaista tutkimusta teet?

Tutkin reaaliaikaisia koneoppimismalleja, aikariippuvia malleja sekä sensorifuusiota, informaation yhdistämistä eri sensorilähteistä. Esimerkiksi älypuhelimissa on paljon halpoja sensoreita, ja niiden tuottaman kohinaisen sensori-informaation seassa on paljon piilotettua tietoa. Tutkimuksessani pyrin yhdistämään ja jalostamaan tätä informaatiota reaaliaikaisesti.

Tutkimani koneoppimismenetelmät ovat lähellä signaalinkäsittelyä, ja reaaliaikaista sensorifuusiota sovelletaan esimerkiksi aivokuvantamisessa. Muun muassa MRI-laite tuottaa paljon ajassa muuttuvaa dataa, ja näillä menetelmillä voidaan vähentää häiritsevää kohinaa.

Minulla on yhteistyöprojekteja sekä akateemisessa maailmassa että teollisuudessa, jälkimmäisessä lähinnä sisätilapaikannukseen liittyen. Voin tuottaa sensorifuusion avulla reaaliaikaista paikkatietoa mobiililaitteen liikkumisesta vaikkapa kauppakeskuksessa tai lentokentällä.

Aallossa on vahvaa tämän alan tutkimusta ja synergiaa, esimerkiksi professori Aki Vehtarin bayesilaista tilastollista mallinnusta ja professori Simo Särkän signaalikäsittelyn tutkimusta. Särkän kanssa olemme marraskuussa julkaisemassa kirjan stokastisista differentiaaliyhtälöistä. Kirja soveltuu käytännönläheiseksi kurssikirjaksi tai itseopiskeluun.

Minulla oli lapsena valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin.

Arno Solin

Miten sinusta tuli tutkija?

Minulla on ollut pienestä pitäen into kokeilla ja etsiä uusia ja jännittäviä juttuja. Suvussani on paljon tutkijoita ja kiinnostus akateemiseen uraan on aina ollut lähellä sydäntä. Tutkijan ura on siis aina ollut selvä sekä itselleni että muille.

Tekniikasta, ohjelmoinnista ja matemaattisista malleista olen ollut kiinnostunut jo lapsuudessani. Vietin lapsena usein aikaa isäni työpaikalla, Åbo Akademin hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. Minulla oli valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin. Rakentelin pahvilaatikoista hiukkaskiihdyttimiä, romuosista satelliitteja ja lopulta robotteja, joihin lisäsin elektroniikkaa juottamalla. Kun robotit eivät tehneet mitään itsestään, tuli tarve kehittää laskentaa, älykkäitä algoritmeja.

Kytemään lähtenyttä innostusta tuki se, että kävin peruskoulun ja lukion Steiner-koulussa. Koulu tuki ennakkoluulotonta asennetta tutkia ja keksiä uusia luovia ratkaisuja.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Professuuri on mahtava asia. Olen lisäksi saanut urani aikana useita innostavia palkintoja, joista voisin mainita vuoden 2014 Kaggle-palkinnon koneoppimiseen liittyen. Parhaat kokemukset ovat kuitenkin projekteista, joissa on saanut tehdä tiimityötä loistavien tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi monet hackathon-kokemukset ja sukupuiden tutkimukseen liittyvät projektit Eric Malmin kanssa ovat olleet hauskoja.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkija ei voi koskaan tuudittautua johonkin olemassa olevaan tilanteeseen, vaan aina tulee olla kiinnostunut uudistamaan omaa tutkimusta. Uuden löytäminen tarkoittaa myös uusien haasteiden löytämistä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uusia mielenkiintoisia projekteja tulee koko ajan lisää. Esimerkkinä voisin mainita lisättyyn ja virtuaaliseen todellisuuteen liittyvän sensorifuusion, jossa yhdistetään konenäköön liittyvää kamerakuvaa ja liikeinformaatiota.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.