ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Apulaisprofessori Arno Solin halusi jo lapsena tehdä rakentamistaan roboteista älykkäitä

Lapsuudenaikainen kiinnostus ohjelmointiin ja matemaattisiin malleihin jalostui vuosien saatossa reaaliaikaisen koneoppimisen ja sensorifuusion tutkimukseksi.
Arno Solin

Millaista tutkimusta teet?

Tutkin reaaliaikaisia koneoppimismalleja, aikariippuvia malleja sekä sensorifuusiota, informaation yhdistämistä eri sensorilähteistä. Esimerkiksi älypuhelimissa on paljon halpoja sensoreita, ja niiden tuottaman kohinaisen sensori-informaation seassa on paljon piilotettua tietoa. Tutkimuksessani pyrin yhdistämään ja jalostamaan tätä informaatiota reaaliaikaisesti.

Tutkimani koneoppimismenetelmät ovat lähellä signaalinkäsittelyä, ja reaaliaikaista sensorifuusiota sovelletaan esimerkiksi aivokuvantamisessa. Muun muassa MRI-laite tuottaa paljon ajassa muuttuvaa dataa, ja näillä menetelmillä voidaan vähentää häiritsevää kohinaa.

Minulla on yhteistyöprojekteja sekä akateemisessa maailmassa että teollisuudessa, jälkimmäisessä lähinnä sisätilapaikannukseen liittyen. Voin tuottaa sensorifuusion avulla reaaliaikaista paikkatietoa mobiililaitteen liikkumisesta vaikkapa kauppakeskuksessa tai lentokentällä.

Aallossa on vahvaa tämän alan tutkimusta ja synergiaa, esimerkiksi professori Aki Vehtarin bayesilaista tilastollista mallinnusta ja professori Simo Särkän signaalikäsittelyn tutkimusta. Särkän kanssa olemme marraskuussa julkaisemassa kirjan stokastisista differentiaaliyhtälöistä. Kirja soveltuu käytännönläheiseksi kurssikirjaksi tai itseopiskeluun.

Minulla oli lapsena valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin.

Arno Solin

Miten sinusta tuli tutkija?

Minulla on ollut pienestä pitäen into kokeilla ja etsiä uusia ja jännittäviä juttuja. Suvussani on paljon tutkijoita ja kiinnostus akateemiseen uraan on aina ollut lähellä sydäntä. Tutkijan ura on siis aina ollut selvä sekä itselleni että muille.

Tekniikasta, ohjelmoinnista ja matemaattisista malleista olen ollut kiinnostunut jo lapsuudessani. Vietin lapsena usein aikaa isäni työpaikalla, Åbo Akademin hiukkaskiihdytinlaboratoriossa. Minulla oli valtava kiinnostus erilaisiin härveleihin. Rakentelin pahvilaatikoista hiukkaskiihdyttimiä, romuosista satelliitteja ja lopulta robotteja, joihin lisäsin elektroniikkaa juottamalla. Kun robotit eivät tehneet mitään itsestään, tuli tarve kehittää laskentaa, älykkäitä algoritmeja.

Kytemään lähtenyttä innostusta tuki se, että kävin peruskoulun ja lukion Steiner-koulussa. Koulu tuki ennakkoluulotonta asennetta tutkia ja keksiä uusia luovia ratkaisuja.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Professuuri on mahtava asia. Olen lisäksi saanut urani aikana useita innostavia palkintoja, joista voisin mainita vuoden 2014 Kaggle-palkinnon koneoppimiseen liittyen. Parhaat kokemukset ovat kuitenkin projekteista, joissa on saanut tehdä tiimityötä loistavien tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi monet hackathon-kokemukset ja sukupuiden tutkimukseen liittyvät projektit Eric Malmin kanssa ovat olleet hauskoja.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkija ei voi koskaan tuudittautua johonkin olemassa olevaan tilanteeseen, vaan aina tulee olla kiinnostunut uudistamaan omaa tutkimusta. Uuden löytäminen tarkoittaa myös uusien haasteiden löytämistä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Uusia mielenkiintoisia projekteja tulee koko ajan lisää. Esimerkkinä voisin mainita lisättyyn ja virtuaaliseen todellisuuteen liittyvän sensorifuusion, jossa yhdistetään konenäköön liittyvää kamerakuvaa ja liikeinformaatiota.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.