ʵ

Uutiset

Avaruudessa kaikki hyvin – Suomi 100 -satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys

Satelliitin sijaintia voi seurata Suomi 100 -satelliitin verkkosivulla.
Suomi 100 signaali

Ensimmäinen satelliitista saatu signaali kuvaruudulla.

Eilisiltana avaruuteen laukaistuun juhlavuoden satelliittiin saatiin ensimmäinen yhteys tänä aamuna.

”Meillä on nyt toimintakykyinen satelliitti avaruudessa, ja voimme odottelun sijaan keskittyä työn tekemiseen”, iloitsee hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio.

Suomi-100 laukaistiin avaruuteen Falcon 9 –kantoraketilla klo 20.32 Suomen aikaa ja vapautettiin hieman puolenyön jälkeen. Pian vapauttamisen jälkeen satelliitti avasi antenninsa, alkoi ladata akkujaan aurinkopaneeleista tulevalla sähköllä ja lähettää radiollaan niin sanottua majakkasignaalia. 

Signaali otettiin vastaan tiistaiaamuna klo 9.17 Aalto-yliopiston maa-asemalla, kun satelliitti tuli radallaan ensimmäisen kerran kuuluviin.

”Erityisen ilahduttavaa on, että voimme seurata komentokeskuksemme seurantaruuduilta kahta aaltolaista satelliittia: Suomi 100:a ja lähes puolitoista vuotta avaruudessa ollutta Aalto-1:tä. Lisäksi kartalla vilahtaa myös Otaniemessä tehty Hello World", Esa Kallio sanoo.

Satelliitti vastaa radiokutsuihin

Satelliittiin voidaan olla yhteydessä vain, kun se on näkyvissä horisontin yläpuolella. Radallaan se tulee Suomen päälle muutaman kerran päivässä, jolloin siihen voidaan olla yhteydessä noin 10 minuutin ajan.  

Tyypillisesti sopivia ylilentoja tapahtuu kaksi tai kolme peräjälkeen. Lentojen välissä satelliitti tekee yhden, noin puolitoista tuntia kestävän, kierroksen maapallon ympäri.

Suomi 100 –satelliitin nettisivulla on kartta, joka näyttää satelliitin sijainnin sekä sen, milloin siihen voidaan olla yhteydessä Otaniemestä.  

Aamun ensimmäisellä ylilennolla satelliittitiimi kuunteli Suomi 100:n majakkasignaalia saadakseen varmuuden satelliitin toiminnasta. Seuraavalla ylilennolla tiimi lähetti satelliitille signaalin, johon se vastasi. 

Molemminpuolisen yhteyden saamisen jälkeen tiimi voi nyt aloittaa satelliitin järjestelmien tarkistuksen ja satelliitin valmistamisen havaintojen tekoon, mikä kestää vähintään muutaman päivän. Seuraava vaihe on satelliitin havaintolaitteiden eli avaruussäätä tutkivan mittalaitteen sekä kameran käyttöönotto. 

Aalto-yliopiston kumppani Suomi100-satelliittin kehityksessä on Ilmatieteen laitos, joka on osallistunut satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa

äپٴᲹ

Professori Esa Kallio
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.