ʵ

Uutiset

Bakteeriselluloosa taipuu kolmiulotteisiksi biomateriaaleiksi uudella, yksinkertaisella menetelmällä

Bakteeriselluloosaa voidaan käyttää muun muassa lääketieteen sovelluksissa, kuten implanteissa ja keinoelimissä.

Superhydrofobista muottia käyttäen kasvatettua bakteeriselluloosaa korvan muodossa. Kuva: Luiz G. Greca

Bakteeriselluloosa on yksi puhtaimmista nanoselluloosan muodoista. Bioyhteensopivuus, biohajoavuus ja mekaaninen lujuus tekevät siitä lupaavan materiaalin esimerkiksi elintarvikkeisiin, kosmetiikkaan ja lääketieteen sovelluksiin, kuten implantteihin, haavasiteisiin, keinoverisuoniin, hoidoksi palovammoihin ja kudosten uusiutumista tukeviin materiaaleihin.

Bakteeriselluloosaa muodostuu kasvatusliuoksen ja ilman rajapinnassa, kun aerobiset bakteerit ovat kosketuksissa hapen kanssa. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet yksinkertaisen ja räätälöitävän prosessin, jossa bakteerien hapen saatavuutta muokataan superhydrofobisilla, eli vettä voimakkaasti hylkivillä muoteilla kolmiulotteisesti ja eri mittakaavoissa. Prosessin tuloksena saadaan aikaan onttoja ja saumattomia nanoselluloosapohjaisia materiaaleja.

”Kehittämämme menetelmä teki onttojen ja monimutkaisten kolmiulotteisten muotojen valmistuksesta mahdollista. Testasimme esimerkiksi entsyymien kapselointia prosessissa muodostuneiden onttojen bakteeriselluloosamateriaalien sisälle. Osoitimme myös, että lämpöä ja kemikaaleja kestävien sisäkkäisten kapselijärjestelmien (capsule-in-capsule systems) muodostaminen on mahdollista”, kertoo professori Orlando Rojas.

Tutkijoiden kehittämää valmistusmenetelmää voidaan mahdollisesti hyödyntää lääketieteen alalla esimerkiksi keinoelinten mallintamisen yhteydessä. Bakteereja geneettisesti muokkaamalla voisi olla mahdollista vaikuttaa niiden tuottamiin materiaaleihin. Näin biotekniikan kehitys mahdollistaisi koostumukseltaan, ominaisuuksiltaan ja toiminnoiltaan erittäin tarkasti kontrolloitujen materiaalien yksinkertaisemman muodostamisen.   

äپٴDz:&Բ;

Professori Orlando Rojas
Aalto-yliopisto
orlando.rojas@aalto.fi
p. 050 5124 227

Artikkeli:

Luiz G. Greca, Janika Lehtonen, Blaise L. Tardy, Jiaqi Guoa and Orlando J. Rojas, Biofabrication of multifunctional nanocellulosic 3D structures: a facile and customizable route
Materials Horizons 2018, Advance Article
DOI: 10.1039/C7MH01139C  
http://dx.doi.org/10.1039/C7MH01139C

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.