CEMAT Kiinan talousnäkymät 1/2013 on julkaistu
-raportti on julkaistu.
Kiinan bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut edelleen, mutta on vielä länsimaisittain korkealla tasolla 7,5 %:ssa. Vaikka monet talousindikaattorit osoittavat suhteellisen hyvää kehitystä – kuten vähittäiskaupan 13 %:n ja teollisuustuotannon 9 %:n kasvulukemat – ongelmana on, että kasvun taustalla on yhä kiihtyvä velkaantuminen. Etenkin aluehallinnot ovat pahasti velkaantuneet monien tuottamattomien investointien vuoksi, kun globaalin talouskriisin jälkeisenä aikana elvytystä on toteutettu mm. massiivisella infrastruktuurirakentamisella, jolla on ylläpidetty työllisyyttä. Teollisuustuotanto kasvaa nyt nopeimmin sisämaassa, mikä on hallituksen tavoitteiden mukaista elintasoerojen supistamiseksi rannikon ja sisämaan välillä. Sen sijaan kulutusvetoiseen talousmalliin siirtyminen vie aikaa, vaikka väestö vaurastuukin ja keskiluokka kasvaa jatkuvasti. Luksustuotteiden myynnin aiempi raju kasvu on hidastunut selvästi, mutta uutena ilmiönä keskihintaisten kulutustuotteiden markkinat vetävät hyvin mm. verkkokaupan kautta. Esimerkiksi matkapuhelinten hinnat ovat jopa laskeneet, ja kuluttajahintainflaatio onkin pysynyt maltillisena reilussa 2 %:ssa.
Maailmantalouden ongelmista huolimatta Kiinan ulkomaankauppa on kasvanut, ja mikäli nykyistä tahtia pidetään yllä, Kiina saattaa pian nousta maailman suurimmaksi kauppamahdiksi. Sen vienti on jo nyt lähes yhtä suurta kuin koko EU-alueen yhteensä. Myös Suomen tuonti Kiinasta on viime vuonna kasvanut samalla kun vienti on supistunut. Kiinassa toimivat suomalaisyritykset investoivat niin perinteiseen konepajateollisuuteen kuin nopeasti kehittyvälle terveydenhoitoalalle. ”Kasvuodotukset on tietysti melkoiset, mutta niin on kyllä kaikilla.” Silti suomalaistenkin kohdalla on nähty muutamia esimerkkejä ns. käänteisestä Kiina-ilmiöstä eli tehtaiden tai alihankinnan palautumisesta takaisin kotimaahan. Kaiken kaikkiaan ulkomaisten investointien varanto Kiinassa kasvaa edelleen, joskin aiempaa hieman hitaammin. Näkymät Kiinassa ovat positiiviset, ja esimerkiksi Shanghaissa toimivien suomalaisyritysten odotukset voittojen kasvusta olivat viime vuotta korkeammalla.
Lue lisää uutisia
Perustieteiden korkeakoulun vuoden alumni Matti Aksela: aina kannattaa oppia uutta
Aksela mentoroi kansainvälisiä opiskelijoita Aalto International Talent -ohjelmassa ja toivoo teknologia-alalle entistä enemmän monimuotoisuutta.
Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden 2025 alumni Ville Voipio: Tärkeintä on osata omaksua uusia taitoja
Kolme teemaa ohjaavat Ville Voipion uraa: digitalisaatio, kestävyys sekä talouden hyvinvointi. Vuoden alumni -tunnustus jaettiin Alumni Weekend -tapahtumassa 25.10.2025.
Polymeeriteknologiasta kansainvälisiin tutkimuskeskuksiin – Kemian tekniikan vuoden alumni Petri Lehmus
Nesteen tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus on valittu Kemian tekniikan korkeakoulun vuoden alumniksi. Hän on urallaan johtanut kansainvälisiä tutkimuskeskuksia, rakentanut Nesteen uusiutuvan liiketoiminnan menestystarinaa ja edistänyt Aalto-yliopiston kemiantekniikan tutkimusta ja koulutusta.