ʵ

Uutiset

Dekaanilta: Kohdennetaan resursseja: yhteiskunta tarvitsee tohtoreita

Suomen yliopistojen tohtorikoulutus on kolminkertaistunut 20 viime vuoden aikana.

Vuosittain valmistuu 1 700 tohtoria, ja heistä yli puolet tieteen, tekniikan, insinööritieteen ja matematiikan aloilta. Ulkomaalaisperäisten tutkinnon suorittajien osuus on monilla aloilla lähes kolmasosa. Tohtorikoulutuksesta on tullut entistä ammattimaisempaa ja järjestelmällisempää, koska ohjaus ja tuki ovat parempia ja tutkimusryhmät toimivia.  Tohtorikoulutuksessa pyritään yhdistämään tieteellinen osaaminen yleisiin taitoihin ongelmanratkaisussa, viestinnässä ja ryhmätyössä. Tohtoriopiskelijat ovat ehkä merkittävin osa yliopistojen tutkimustyövoimaa

Nykyisillä maailmanlaajuisilla akateemisilla työmarkkinoilla on selvää, että suurimman osan valmistuvista tohtoreista on löydettävä työtä yliopistojen ulkopuolelta teollisuudesta, palveluista tai hallinnosta. Tämä vaikuttaa toisaalta tohtoriopintojen käytäntöön – niiden sisältöön ja pituuteen ja väitöskirjaa koskeviin vaatimuksiin.  Toisaalta tohtoreita olisi pyrittävä auttamaan entistä paremmin löytämään paikkansa yhteiskunnassa.  Toisin kuin Ruotsin, Saksan ja Sveitsin kaltaisissa maissa Suomessa teollisuuden parissa työskentelevien tohtoreiden määrä on suhteellisen pieni.

Suomalainen teollisuus tarvitsee strategista uudistumista, ja nuoret tohtorit ovat sen toteuttamisessa arvokas voimavara.  Meidän on luotava foorumi, johon vastavalmistuneet tohtorit voivat tuoda intonsa ja luovuutensa teollisuuden strategisten tarpeiden täyttämiseksi.  Yritysten on usein keskitettävä huomionsa jokapäiväisten haasteiden ratkaisemiseen eikä siinä ole tilaa uusia ajatuksia ja ennakoivaa työtä koskeviin epävarmoihin tutkimuksiin. 

Ajatuksena on antaa nuorille tohtoreille mahdollisuus tehdä yritysten strategisiin tarpeisiin perustuvaa tutkimusta yksityisten rahastojen rahoituksen avulla. Tätä avointa ”akateemista” tutkimusvaihetta seuraisi yritysten sisällä toteutettava (ja niiden rahoittama) työskentelyvaihe. Rahastot voisivat myös muodostaa ”teollisuuden Post doc -poolin”, joka vastaisi apurahavarantoa, josta jo rahoitetaan ulkomaisissa yliopistoissa tutkimusta tekeviä tohtoritutkijoita.  Avainsana on resurssien yhteensovittaminen: tohtoreille on annettava tietoa yhteiskunnan ja teollisuuden haasteista, ja yritysten on puolestaan ymmärrettävä vastavalmistuneiden tohtorien antamat mahdollisuudet.

Risto Nieminen
Dekaani, Perustieteiden korkeakoulu

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Luminen kaupunkinäkymä, jossa on moderneja rakennuksia, raitiovaunu ja polkupyöriä. Ihmiset kävelevät lumisilla teillä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Merkittävä lahjoitus tie- ja päällystetekniikan tutkimukseen ja koulutukseen

Alan yritykset ja yhdistykset lahjoittivat yli 400 000 euroa Insinööritieteiden korkeakoululle.
Mikroskooppikuva toukasta, punaiset ja siniset ääriviivat osoittavat uintiliikettä. Mittakaava 0,3 mm.
Mediatiedotteet Julkaistu:

“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille

Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.
HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä

Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.
Henkilöt rivissä
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Tasavallan presidentin kunniamerkit Kemian tekniikan korkeakoulussa

Tasavallan presidentin kunniamerkit myönnettiin neljälle henkilölle koulussamme: dekaani Kristiina Kruusille, professori Lasse Murtomäelle, teknisten palvelujen päällikkö Jaana Richille ja vanhemmalle yliopistolehtorille Jari Aromaalle.