Dekaanilta: Kohdennetaan resursseja: yhteiskunta tarvitsee tohtoreita
Vuosittain valmistuu 1 700 tohtoria, ja heistä yli puolet tieteen, tekniikan, insinööritieteen ja matematiikan aloilta. Ulkomaalaisperäisten tutkinnon suorittajien osuus on monilla aloilla lähes kolmasosa. Tohtorikoulutuksesta on tullut entistä ammattimaisempaa ja järjestelmällisempää, koska ohjaus ja tuki ovat parempia ja tutkimusryhmät toimivia. Tohtorikoulutuksessa pyritään yhdistämään tieteellinen osaaminen yleisiin taitoihin ongelmanratkaisussa, viestinnässä ja ryhmätyössä. Tohtoriopiskelijat ovat ehkä merkittävin osa yliopistojen tutkimustyövoimaa
Nykyisillä maailmanlaajuisilla akateemisilla työmarkkinoilla on selvää, että suurimman osan valmistuvista tohtoreista on löydettävä työtä yliopistojen ulkopuolelta teollisuudesta, palveluista tai hallinnosta. Tämä vaikuttaa toisaalta tohtoriopintojen käytäntöön – niiden sisältöön ja pituuteen ja väitöskirjaa koskeviin vaatimuksiin. Toisaalta tohtoreita olisi pyrittävä auttamaan entistä paremmin löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Toisin kuin Ruotsin, Saksan ja Sveitsin kaltaisissa maissa Suomessa teollisuuden parissa työskentelevien tohtoreiden määrä on suhteellisen pieni.
Suomalainen teollisuus tarvitsee strategista uudistumista, ja nuoret tohtorit ovat sen toteuttamisessa arvokas voimavara. Meidän on luotava foorumi, johon vastavalmistuneet tohtorit voivat tuoda intonsa ja luovuutensa teollisuuden strategisten tarpeiden täyttämiseksi. Yritysten on usein keskitettävä huomionsa jokapäiväisten haasteiden ratkaisemiseen eikä siinä ole tilaa uusia ajatuksia ja ennakoivaa työtä koskeviin epävarmoihin tutkimuksiin.
Ajatuksena on antaa nuorille tohtoreille mahdollisuus tehdä yritysten strategisiin tarpeisiin perustuvaa tutkimusta yksityisten rahastojen rahoituksen avulla. Tätä avointa ”akateemista” tutkimusvaihetta seuraisi yritysten sisällä toteutettava (ja niiden rahoittama) työskentelyvaihe. Rahastot voisivat myös muodostaa ”teollisuuden Post doc -poolin”, joka vastaisi apurahavarantoa, josta jo rahoitetaan ulkomaisissa yliopistoissa tutkimusta tekeviä tohtoritutkijoita. Avainsana on resurssien yhteensovittaminen: tohtoreille on annettava tietoa yhteiskunnan ja teollisuuden haasteista, ja yritysten on puolestaan ymmärrettävä vastavalmistuneiden tohtorien antamat mahdollisuudet.
Risto Nieminen
Dekaani, Perustieteiden korkeakoulu
Lue lisää uutisia
Mentori Eduardo Hernández Villalobos: Opin nuorten suunnittelijoiden kohtaamista haasteista
Aalto-yliopiston mentorointiohjelma tarjosi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun alumnille tilaisuuden merkitykselliseen vuorovaikutukseen ja yhteisön rakentamiseen.
Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”
Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.
Professori Tuuli Mattelmäki: “Oivallus syntyy usein yllätyksen kautta”
Muotoilun professori tutkii, miten luovat ja empaattiset työtavat voivat edistää yhteiskunnallista muutosta ja ekososiaalista kestävyyttä.