Ei pisaraakaan hukkaan – AaltoCell™-kuidut mukana uudessa Etsivät-hankkeessa
Elintarviketeollisuuden sivuvirtana syntyvät laimeat liuokset sisältävät arvokkaita ravintoaineita. Nykyisillä menetelmillä niiden talteenotto ei kuitenkaan ole kannattavaa, vaan ne käsitellään yhdessä jätevesien kanssa, jolloin myös niiden arvo menetetään.
Nyt Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkijat ovat saaneet Suomen kulttuurirahastolta 240 000 euron apurahan Etsivät-hankkeelle, jonka tarkoituksena on hyödyntää sivuvirtoja tehokkaammin. Hankkeessa hyödynnetään Axolot Solutions Finland Oy:n versiota elektroflotaatioksi kutsutusta menetelmästä. Se perustuu elektrolyysiin eli kemiallisten aineiden hajottamiseen sähkövirran avulla, eikä siinä muista vastaavista menetelmistä poiketen synny lainkaan happea.
Talteenottoa tehostetaan Aalto-yliopiston professori Olli Dahlin kehittämällä AaltoCell™-menetelmällä valmistetuilla mikrokokoisilla kuitulaaduilla. Ne lisäävät prosessissa syntyvän vaahdon määrää, jolloin eroteltavat arvo-aineet saadaan tehokkaammin talteen. Selluloosakuidut ovat täysin turvallisia ja elintarvikekelpoisia, eikä niiden läsnäolo häiritse arvoaineiden talteenottoa tai jakeen hyötykäyttöä uusissa käyttökohteissa.
Tutkijat uskovat, että uudelle menetelmäkokonaisuudelle on kiertotalouteen pyrkivässä yhteiskunnassa lukuisia käyttökohteita. Esimerkiksi meijeriteollisuudessa kerman ja piimän valmistukseen käytetään samaa laitteistoa, ja laitteisto pitää puhdistaa aina sopivin väliajoin, jolloin syntyy pesuvesiä. Veteen liukenee samalla pieniä pitoisuuksia kermaa ja piimää. Niitä voitaisiin käyttää uusissa käyttökohteissa, kuten rehuissa, levien kasvatusalustoissa tai kosmetiikkatuotteissa.
Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta?
Uusi valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia.
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.