ʵ

Uutiset

Entä jos tulevaisuuden tekstiilit kasvavatkin Suomen metsissä?

Selluloosasta kehrätty Ioncell on vahvoilla, kun puuvillalle ja polyesterille etsitään kestäviä vaihtoehtoja. Suomelle se merkitsee miljardien eurojen mahdollisuuksia.
Kuva: Aleksi Poutanen

Tekstiilikuitujen kulutus lisääntyy maailmassa yli 3 prosentin vuosivauhtia samalla, kun puuvillan viljelyala samalla supistuu ja tieto keinokuitujen ympäristöhaitoista lisääntyy. Ei ihme, että tekstiilialan jätit ympäri maailmaa etsivät niille kuumeisesti vaihtoehtoja. 

Selluloosakuitujen kysyntä kasvaakin 6 prosenttia vuodessa, mutta markkinoilla jo olevilla viskoosilla ja Tencelillä ei kysyntään yksin voida vastata 

”Viskoosin valmistuksessa tarvitaan myrkyllistä rikkihiiltä, ja Tencellin valmistus on yhden yrityksen hallussa. On arvioitu, että vuonna 2030 markkinoilta uupuu joka vuosi 10–20 miljoonaa tonnia selluloosakuitua”, kertoo professori Herbert Sixta. Hän kehittää ryhmänsä kanssa Ioncell-menetelmää, jolla selluloosasta saadaan kehrättyä ensiluokkaista tekstiilikuitua. Valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen valmistamaa ionista liuotinta ja raaka-aineeksi käy niin liukosellu kuin kierrätetty paperi, kartonki ja tekstiilijätekin. 

Ioncellista tehty kangas tuntuu miellyttävältä ja hohtaa kauniisti. Vahvuudeltaan se pärjää mainiosti sekä puuvillalle, pellavalle että muille selluloosakuiduille. 

”Ioncell on loistava tekstiilimateriaali sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan että tunnultaan. Lisäksi se värjäytyy kauniisti. Suunnittelijan näkökulmasta on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että saamme markkinoille materiaaleja, jotka mahdollistavat ekologisesti kestävämmät tekstiilit”, sanoo työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen

Tähän mennessä kuitua on tehty pienessä mittakaavassa laboratoriossa, mutta jo lähivuosien tavoitteena on pilottitehtaan rakentaminen. Raaka-ainetta saadaan yllin kyllin suomalaisista metsistä, joiden vuosittaisesta kasvusta noin viidennes jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Puhtaaksi selluloosaksi muutettuna se on noin 6 miljoonaa tonnia, jonka arvo puuvillaa hinnaltaan vastaavaksi tekstiilikuiduksi jalostettuna olisi noin 7 miljardia euroa.
 

Infoboksi Ioncell

  • Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä selluloosamuuntokuidun valmistamiseen. 
  • Kuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Liuotus tehdään ionisella nesteellä, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa professori Ilkka Kilpeläisen laboratoriossa. Neste on turvallinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto nykyisissä kuidunvalmistusprosesseissa käytetyille liuottimille. 
  • Ioncellin kehittämisessä on mukana asiantuntijoita kemisteistä tekstiilialan osaajiin. 
  • Ioncellistä on tehty uniikkitöitä huiveista iPadin koteloon ja Marimekolle suunniteltuun Allu-mekkoon. 
  • Ioncell on myös voittanut kaksi arvostettua palkintoa: 2015 Europan Paper Recycling Awardin ja 2016 H&M:n Global Change Awardin.
     

Tämä artikkeli on osa Entä jos… -sarjaa. Lue lisää osoitteessa

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.