���ʵ���

Puolipäiväinen seminaari keräsi lähes sata osallistujaa; tutkijoita, opiskelijoita, muotoilijoita ja ammattilaisia, jotka verkostoituivat ja keskustelivat muodin ja muotoilun tutkimuksen kehityksestä feministisestä näkökulmasta. Tapahtuma herätti suurta kiinnostusta erityisesti taide- ja liiketalousopiskelijoiden keskuudessa ja moni heistä osallistui aktiivisesti keskusteluun.

Tapahtuma alkoi pääpuhujan luennolla, jatkui paneelikeskustelulla ja päättyi akateemiseen speed dating -tilaisuuteen. Seminaarin järjestivät Annamari Vänskä, Guy Julier, Saija Katila, Natalia Särmäkari, Kaisu Savola, Ushnah Amjad ja Ida-Sofia Tuomisto. Järjestäjien mukaan seminaari sai erittäin positiivista palautetta ja seminaarille on esitetty toiveita jatkosta.

��ää��ܳ���Ჹ Hazel Clark, New Yorkin Parsons School of Designin muotoilututkimuksen ja muotitutkimuksen professori, käsitteli luennossaan aihetta ”naisten viisaus”, jolla hän viittaa sellaisen slow fashion -keskustelun kehitykseen, jossa kunnioitetaan ja otetaan huomioon feminiiniset strategiat ja arvot. Hän korosti erityisesti naisten merkittävää roolia alan käytännöissä ja hitaan muodin lähestymistavan arvoa.

Clark esitteli myös ajatuksia herättävän määritelmän naisesta, joka on peräisin Céline Semaanin kirjasta A Woman in a School: “Nainen on ihminen, joka identifioituu naiseksi riippumatta kansallisvaltioiden määrittelemistä naiseuden käsityksistä tai patriarkaalisen kolonialismin asettamista sukupuolinormeista.” Clark korosti, miten tärkeää on määritellä käyttämiämme käsitteitä täsmällisesti, sen sijaan, että etsisimme yhtä täydellistä käsitettä.

Futuring Feminist Border Crossings in Fashion and Design: The Evolving Landscape of Terminology -paneelikeskustelussa olivat mukana Hazel Clark (Parsons School of Design, New York), Leena-Maija Rossi (sukupuolentutkimuksen professori, Lapin yliopisto), Saija Katila (yliopistonlehtori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamisen laitos), Louna Hakkarainen (opettaja, tutkija ja aktivisti) ja Ervin Latimer (muodin työelämäprofessori, Aalto-yliopiston muotoilun laitos; Latimmierin perustaja ja luova johtaja).

Paneelissa puhujat tarkastelivat, miten teknologian nopea kehitys vaikuttaa muodin ja muotoilun aloihin. He keskustelivat siitä, miten he asiantuntijoina sopeutuvat näihin muutoksiin, ja tarkastelivat feministisestä näkökulmasta laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esille nousivat myös kysymykset siitä, miten uudet teknologiat ja muuttuva terminologia muokkaavat muotoiluprosesseja ja alan käytäntöjä sekä miten sukupuoli ja identiteetti kietoutuvat näihin muutoksiin.

Paneelissa nostettiin esille myös kehittämistä kaipaavia teemoja, kuten feministinen teknologia, postkolonialistinen kritiikki, kriittinen valkoisuuden tutkimus, homomiesten rooli muotoilussa sekä feministiset lähestymistavat muotoilun ja muodin käytäntöihin.

Design Culture Research -tutkimusryhmä

Design Culture Research -tutkimusryhmä on Guy Julierin ja Annamari Vänskän johtama uusi ryhmä Muotoilun laitoksella. Tutkimusryhmä tarkastelee muotoilun roolia modernissa yhteiskunnassa keskittyen sosiokulttuuristen tuotteiden, käytäntöjen ja diskurssien välisiin yhteyksiin. Ryhmän tutkimus kattaa materiaalisten, visuaalisten, tilallisten ja digitaalisten muotojen vaikutuksia eri mittakaavoissa ja paikoissa.

Tämä monialainen kenttä yhdistää näkökulmia yhteiskuntatieteistä ja humanistisista tieteistä, ja se osallistuu kirjoittamiseen, opetukseen, kuraattoritoimintaan ja luovaan työhön. Ryhmän tavoitteena on herättää kriittistä pohdintaa ja luoda uusia keskusteluja muotoilusta ja yhteiskunnasta.

Lue lisää tutkimusryhmästä ja seuraa heidän työtään

Hilma-verkoston 20-vuotisjuhla

Hilma on verkosto, joka yhdistää kymmenen sukupuolentutkimuksen yksikköä Suomessa, mukaan lukien opiskelijat, opettajat, tutkijat ja hallinnon edustajat sekä kandidaatti- että maisteritasolla. Hilma toimii resurssina myös sukupuoli- ja naistutkimukseen myös akateemisen maailman ulkopuolisille. Aalto-yliopisto on ollut Hilman jäsen vuodesta 2020.

Verkosto tarjoaa verkko-opetusta sukupuolen ja naistutkimuksen aloilla, jakaa tietoa alan tapahtumista, kuten väitöksistä, seminaareista ja konferensseista, listaa uusia julkaisuja ja tarjoaa linkkejä keskeisiin verkko-opetusresursseihin Suomessa. Hilma myös päivittää tietoa alan tutkimushankkeista ja jatko-opintomahdollisuuksista.

Hilma tarjoaa sekä tutkintotasoisia kursseja että opettajankoulutusta feministisen yliopistopedagogiikan saralla (5 x 5 op). Nämä kurssit tarjoavat mahdollisuuden täydennyskoulutukseen ja vertailupohjaan sukupuolen tutkimuksesta ja moninaisuudesta kiinnostuneille opettajille.

Hilma-kurssit ovat avoimia kaikille Aalto-yliopiston opiskelijoille sekä henkilökunnalle.