ʵ

Uutiset

Fyysikot taivuttivat nesteet neliön, ristikon ja donitsin muotoon

Tutkijat ohjasivat nesteitä sähkökentällä muotoihin, joista monet olisivat luonnossa mahdottomia.

Kun kaksi ainetta tuodaan yhteen, ne asettuvat lopulta vakaaseen tilaan, jota kutsutaan termodynaamiseksi tasapainoksi. Esimerkiksi öljy kelluu veden päällä, ja maito sekoittuu tasaisesti kahviin.

Ryhmä Aalto-yliopiston fyysikoita halusi selvittää, mitä tapahtuu, kun tasapaino häiriintyy. He halusivat myös ymmärtää, voisiko epätasapainoisista järjestelmistä olla hyötyä tulevaisuuden materiaalien suunnittelussa.

Tutkijat onnistuivat luomaan kahden öljyn seoksesta hallittuja ja monimutkaisia rakenteita, joita voidaan kytkeä päälle ja pois sähköjännitteen avulla.

”Tasapainossa olevat asiat ovat vähän tylsiä. On mielenkiintoista ajaa järjestelmiä pois tasapainosta ja nähdä, voiko epätasapainoisia rakenteita hallita tai hyödyntää. Biologinen elämähän on hyvä esimerkki todella monimutkaisesta käytöksestä molekyylijoukossa, joka ei ole termodynaamisessa tasapainotilassa”, sanoo professori Jaakko Timonen.

Tutkijat käyttivät kokeissa öljy-yhdistelmiä, joilla on erilaiset sähkönjohtavuudet ja eristeominaisuudet. Tutkijat pakottivat öljyseokset sähkökentän avulla erilaisiin muotoihin ja kokoonpanoihin.

”Kun aktivoimme sähkökentän seoksen läpi, öljyjen rajapintaan muodostui sähkövaraus. Tämä varaus pakotti rajapinnan pois termodynaamisesta tasapainosta ja loi mielenkiintoisia muodostelmia”, kertoo tutkijatohtori Nikos Kyriakopoulos.

Sähkökentän häiritsemisen lisäksi tutkijat eristivät nesteet ohueksi, näennäisen kaksiulotteiseksi levyksi. Tämä johti siihen, että öljyt muovautuivat monenlaisiksi täysin odottamattomiksi pisaroiksi ja kuvioiksi, joita voitiin hallita sähkökentällä.

Physicists make square droplets and liquid lattices. Picture: Active Matter research group led by Prof. Timonen, Aalto University
Tutkijat pakottivat öljyseokset sähkökentän avulla erilaisiin muotoihin ja kokoonpanoihin. Kuva: Jaakko Timosen Active Matter -tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.

Tutkijat saivat pisarat järjestymään suorasivuisiksi neliöiksi ja kuusikulmioiksi, mikä on luonnossa lähes mahdotonta. Siellä pienet kuplat ja pisarat muodostavat palloja. Öljyt saatiin myös muodostamaan toisiinsa liittyviä hiloja; ristikkokuvioita, joita ilmenee säännöllisesti kiinteissä aineissa, mutta jotka ovat ennenkuulumattomia nestemäisissä seoksissa.

Nesteet muodostivat jopa tooruksen eli geometrisen muodon, joka muistuttaa donitsia. Se oli vakaa ja piti muotonsa sähkökentän ollessa käytössä. Tämä ei ole luonnollista, sillä luonnossa nesteillä on vahva taipumus romahtaa ja täyttää keskellä oleva aukko.

Lisäksi nesteet voivat muodostaa säikeitä, jotka kiertyvät ja pyörivät keskuksen ympärillä.

”Kaikki nämä erikoiset muodot syntyvät ja pysyvät muodossaan siksi, että niiden romahtaminen takaisin tasapainoon estetään rajapinnassa syntyvän sähköisen varauksen liikkeellä”, sanoo Geet Raju.

Tutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa myös luoda vuorovaikutteisia mikropisaroiden ja pyörivien mikrofilamenttien populaatioita, jotka jäljittelevät bakteerien ja mikrolevien kaltaisten mikro-organismien dynamiikkaa ja kollektiivista käyttäytymistä. Lisäksi jatkossa tutkijoiden tavoite on luoda jännitteellä ohjattuja optisia komponentteja ja laitteita ilmiöön perustuen.

äپٴDz:

Tutkimusartikkeli julkaistiin Science Advances -lehdessä; DOI 10,1126sciadv.abh1642

Jaakko Timonen
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
Teknillisen fysiikan laitos
Active Matter -tutkimusryhmä
jaakko.timonen@aalto.fi
puh. 044 230 5820

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.