ʵ

Uutiset

Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia

Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Prolapse mesh.

Aalto-yliopiston uudessa hankkeessa kehitetään gynekologisia laskeumaverkkoja. Länsimaissa tehdään vuosittain noin 700 000 gynekologista laskeumaleikkausta, joista 400 000 tapahtuu Euroopassa. Noin viidennekselle naisista ilmaantuu elämänsä aikana laskeumia, joita voidaan pitää eräänlaisina gynekologisina tyrinä. Potilaina on useimmiten monisynnyttäjiä ja ikääntyviä naisia. Uudella keksinnöllä voidaan merkittävästi parantaa naisten elämänlaatua ja terveyttä.

Verkkoleikkauksissa käytetään muovista, polypropyleenistä valmistettua verkkoa nostamaan laskeutuva elin takaisin paikoilleen. Nykyiset muoviset materiaalit aiheuttavat kehossa monenlaisia ongelmia, minkä vuoksi iso osa tuotteista on vedetty pois markkinoilta. Muovi saattaa aiheuttaa kehossa esimerkiksi tulehduksia ja koteloitumista ja esimerkiksi seksuaaliongelmia.

”Vastaava tarve uudelle verkolle ilmenee tyräleikkauksissa ja virtsankarkailun hoidossa, ja niissä voidaan myös hyödyntää uutta keksintöä. Meillä on visio yksilöllisestä hoidosta, jossa hoito voidaan suunnitella kuvien perusteella juuri tietylle potilaalle”, kertoo hankkeesta vastaava Jani Kuula.

Yksilöllisessä hoidossa otetaan huomioon potilaan kudokset ja niiden venyminen räätälöidyn laskeumaverkon avulla.

Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary, Jani Kuula.
Kuvassa vasemmalta: Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary ja Jani Kuula.

Biomateriaalilla on merkittävä potentiaali implanttina. Biomateriaalien etuja ovat muun muassa myrkyttömyys, samankaltaisuus kehon solujen kanssa, suuri koko ja helppo materiaalin prosessointi. Uudella materiaalilla voidaan saavuttaa viisinkertainen kestävyys ihmisen omaan kudokseen verrattuna.

Professori Orlando Rojasin tutkimusryhmässä on huippuosaamista biomateriaalien kehityksessä ja valmistuksessa. Hanke tulee lisäämään osaamista biomateriaalien käytöstä lääketieteellisissä sovelluksissa.

Nazanin Ja Orland
Nazanin Ezazi ja Orlando Rojas

Hanke on saanut alkunsa havainnosta Biodesign Finland -projektin sairaalajaksolta HUSin Naistenklinikalla vuonna 2019. Projektitiimiin kuuluvat lääketieteellisten sovellusten asiantuntijoina Jani Kuula ja Eija Raussi-Lehto Biodesign Finland -hankkeesta, ja biomateriaaliosaajina Orlando Rojasin ryhmästä Rubina Ajdary ja Nazanin Zanjanizadeh Ezazi . Lääketieteellistä osaamista edustaa HUSin Naistenklinikalta osaston ylilääkäri Tomi Mikkola.

Projekti alkaa helmikuussa 2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa ja se kestää 1,5 vuotta. Hanketta tukee Business Finland.

äپٴᲹ:

Jani Kuula
ʰپääö
Aalto-yliopisto
jani.a.kuula@aalto.fi
puh. 050 475 0275

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuva: Laura Berger
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Rakennusyritysten on välttämätöntä satsata tekoälyyn

Antti Ainamon mukaan tekoäly auttaa yhä useammin rakennusalan yrityksiä ennakoimaan ongelmat ennen kuin ne paisuvat – ja toisinaan jo ennen kuin niitä edes syntyy.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi toukokuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Log2Motion-simulaatio tuki- ja liikuntaelimistön mallilla älypuhelimen avulla.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uuvuttaako puhelimen selailu? Tekoälymalli simuloi nyt fyysistä ponnistelua

Älypuhelinten keräämät lokit kertovat, mitä kohtia näytöstä käyttäjät napauttavat ja pyyhkäisevät. Nyt tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, joka simuloi näihin liikkeisiin liittyvää tuki- ja liikuntaelimistön rasitusta.
Grönlund-Nisunen's piece Insight as seen from below
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uusimmat professorinimitykset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

Aalto ARTSiin nimitetyt professorit syyskuusta 2024 lähtien.