ʵ

Uutiset

Hallitus asetti uudet tulorajat ara-asuntojen asukkaille – tutkijat selvittivät, kuka saa jatkossa asunnon suurissa kaupungeissa

Valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa otetaan käyttöön enimmäistulorajat vuoden 2025 alusta alkaen. Tulorajojen tarkoitus on kohdentaa ara-asunnot ja niistä koituvat hyödyt aiempaa paremmin pienituloisille. Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain selvitti, miten tulorajat muuttavat asukasvalintaa Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa.
Pitkä valkoinen kerrostalo kadun varrella.
Ara-asuntoja Vantaan Tikkurilassa.

Uudet tulorajat ovat ruokakuntakohtaisia ja ne määräytyvät ruokakunnan koon perusteella: ensimmäisestä aikuisesta 3 540 euroa kuussa, muista aikuisista 2 480 euroa ja ensimmäisestä alaikäisestä 650 euroa kuussa, muista alaikäisistä 600 euroa. Kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä AlueAvain on nyt laskenut Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistojen avulla, kuinka suurella osalla uutena asukkaana ara-asuntoon vuonna 2022 muuttaneista tulot olisivat ylittäneet nyt käyttöön otettavat tulorajat.

Tulosten mukaan tulorajan ylittäjiä olisi eniten Espoossa (kuvio 1), jossa lähes 8 % ara-asuntoon muuttaneista olisi ylittänyt tulorajan. Helsingissä, Vantaalla ja muualla kuin suurissa kaupungeissa osuus oli noin 6,5 %. Muissa suurissa kaupungeissa ylittäneiden osuus oli alle 6 %, ja Tampereella jopa alle 4 %.

Tulorajan ylittäneiden osuus eri kaupungeissa, pylväsdiagrammi eri väreillä.
Kuvio 1

Tulorajan ylittäminen on selvästi yleisintä silloin, kun ruokakuntaan kuuluu vähintään kaksi aikuista ja pääkaupunkiseudulla erityisesti silloin, jos tällaiseen ruokakuntaan ei kuulu lapsia (kuvio 2). Tulorajan ylittäminen on harvinaisinta yksinhuoltajien tapauksessa.

Pylväsdiagrammi näyttää eri ryhmien osuuden Ara-asuntoon muuttaneista kuudessa kaupungissa ja muualla Suomessa.
Kuvio 2

”Näyttäisi siltä, että nyt asetetuilla tulorajoilla ei tule olemaan suurta vaikutusta siihen, ketkä ara-asuntoihin muuttavat. Tämä johtuu tulorajojen suhteellisen korkeasta tasosta sekä siitä, että tulot on jo aiemmin huomioitu asukasvalinnassa”, kertoo tutkimusryhmän johtaja Tuukka Saarimaa.

”Suurempi kysymys ara-asuntojen kohdentumisen osalta näyttäisi olevan se, että asuntoon voi jäädä asumaan, vaikka tulot myöhemmin nousisivatkin”, jatkaa Saarimaa. 

Ara-asuntojen asukasvalinnalla pyritään myös välttämään pienituloisten keskittyminen samoille alueille ja samoihin rakennuksiin. Enimmäistulorajat voivat vaikeuttaa tämän tavoitteen toteutumista, jos tulorajan ylittäneet ovat päätyneet asumaan pienituloisimpiin rakennuksiin ja alueille, monipuolistaen näin niiden asukasrakennetta.

AlueAvaimen analyysin mukaan näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan. Tulorajan ylittäneet ruokakunnat muuttivat suurempituloisiin rakennuksiin (kuvio 3) ja suurempituloisille alueille kuin tulorajojen alle jääneet. Tulorajojen avulla ara-asunnot voidaan siis kohdentaa paremmin pienituloisille ilman, että samalla joudutaan tinkimään sosiaaliseen sekoittamiseen liittyvistä tavoitteista.

Kaavio, joka näyttää Uuteen Ara-asuntoon muuttaneiden mediaanitulot kuudessa suomalaisessa kaupungissa ja koko maassa.
Kuvio 3

Kaupunkitaloustieteen uusi tutkimusryhmä AlueAvain

Kunnissa tehdään päivittäin pienempiä ja suurempia asukkaiden elämään vaikuttavia päätöksiä. Mitä paremmin päätöksentekijällä on aiheeseen liittyen tietoa, sitä parempia päätöksiä osataan tehdä. AlueAvain on kaksivuotinen Suomen kuuden suurimman kaupungin pilottihanke, jossa tuodaan yksilötason ajantasaiset rekisteriaineistot mahdollisimman käyttökelpoisesti kuntien päätöksentekijöiden hyödynnettäväksi.

Tutkimusryhmä toimii Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella ja sitä tehdään yhteistyössä Kuutoskaupunkien verkoston ja Kuntaliiton kanssa. AlueAvaimen akateemisena johtajana toimii kaupunkitaloustieteen professori Tuukka Saarimaa. 

Analyyseihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa: .

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.
Eric Malmi Otaniemen kampuksella Laura Könösen Glitch-teoksen edessä. Kuva: Matti Ahlgren
Nimitykset Julkaistu:

Räppialgoritmi vei Google DeepMindille tutkimaan kielimalleja – nyt Eric Malmi aloittaa vierailevana professorina Aallossa

Eric Malmi on väitellyt Aalto-yliopistosta vuonna 2018, aiheenaan tekoälymenetelmien kehittäminen historiallisten aineistojen ja sukupuiden linkittämiseen. Google DeepMindilla hän on kehittänyt Gemini-kielimalleja sekä shakkitekoälyä. Aaltoon hänet toi Suomen ELLIS-instituutti.