���ʵ���

Kun Hitesh Monga saapui ensi kertaa Aalto-yliopistoon – tavoitteenaan suorittaa kesän mittainen harjoittelujakso – seuraavat askeleet hänen elämässään olivat vielä epäselviä. Harjoittelujakso poiki kaksi tutkimusharjoittelua Aalto Science Institutessa, minkä jälkeen Monga jatkoi maisteriopintoihin Computer, Communication and Information Sciences -ohjelmaan. Pian valmistumisen jälkeen hän päätyi työskentelemään Ericssoniin, yhteen maailman johtavista televiestintäyrityksistä.

Mongalle matka varhaisen vaiheen uteliaisuudesta hänen nykyiseen rooliinsa näyttäytyy yhtenäisenä polkuna. Ylpeänä Aalto-alumnina hän haluaa nyt inspiroida muita ottamaan ensiaskeleet omilla taipaleillaan. Lue lisää siitä, kuinka Mongan opinnot Aallossa auttoivat häntä urapolullaan – sekä millaista kansainvälisen opiskelijan elämä on Suomessa.

Miksi valitsit Aalto-yliopiston?

Veljeni suoritti maisteriopintonsa sekä nyttemmin tohtorin tutkinnon Aalto-yliopistossa. Hän kuvaili Suomea tavalla, joka sai sen tuntumaan todelta ja jopa läheiseltä. Mielikuvaani Suomesta on lapsesta asti liittynyt Nokia ja sen lujaa tekoa oleva puhelimet, eli tämä maa on edustanut minulle viestintäteknologioiden aatelia kauan ennen kuin astelin Otaniemen kampukselle.

Suorittaessani kandiopintojani Intiassa tulin Aalto-yliopistoon useamman kerran suorittamaan eri harjoittelu- ja vaihtojaksoja. Ensimmäinen harjoitteluni tietotekniikan laitoksella oli kesällä 2019, ja seuraavina vuosina palasin harjoittelujaksoille Aalto Science Institute -hankkeeseen. Nämä kokemukset sinetöivät sen tunteen, että tämä on minulle oikea paikka.

Tehtyäni vertailevaa tutkimusta sekä vierailuja eurooppalaisiin yliopistoihin, Aalto-yliopisto korostui oppilaitoksena, joka luottaa ihmisiin varhaisessa vaiheessa, joustaa oman suunnan valitsemisen suhteen sekä odottaa ihmisten rakentavan aidosti toimivia asioita. Koen, että nämä arvot pelaavat yhteen laajemmin yhteen sen kanssa, että suomalainen kulttuuri korostavat sekä itsenäisyyttä että molemminpuolista luottamusta.

Tämä ilmapiiri näkyi myös luokkahuoneissa, sillä kurssit olivat käytännönläheisiä, projektilähtöisiä sekä tiukasti sidoksissa ajankohtaisiin aiheisiin tutkimuksessa ja alalla laajemmin. Vaikka vuonna 2021 ensimmäinen hakemukseni hylättiin, hain uudestaan seuraavana vuonna, koska tiesin, että juuri Aalto-yliopistossa voisin oppia nopeimmin ja antaa eniten omaa panostani. Jälkikäteen katsottuna tein oikean päätöksen, sillä yhdistelmä itsenäisyyttä, mentorointia, joustavuutta ja luottamusta valmisti minut seuraaviin askeliin televiestinnän ja IT:n parissa.

Päädyin lopulta opiskelemaan Communication Engineering -pääainetta Aalto-yliopiston CCIS-maisteriohjelmassa. Verkot, ohjelmointi, signaalinkäsittely sekä reaaliaikaiset järjestelmät – ohjelma toimi risteyskohtana juuri niillä aloilla, joilla halusin kasvaa ja kehittyä.

Millaista Aallossa opiskelu oli?

Parasta opinnoissa oli joustavuus. Pystyin muokkaamaan polkuani Communication Engineering -ohjelman sisällä valitsemalla minua kiinnostavan suuntautumislinjan sekä ottamalla kursseja pääaineeni ulkopuolelta. Kävin minua kiinnostavia kursseja, kuten Product Development Project -kokonaisuuden, ja pystyin myös muuntamaan hackathon-osallistumisen opintopisteiksi. Tämä yhdistelmä tutkimusta, hands-on-projekteja ja monitieteistä oppimista teki kaikesta käytännönläheistä ja välittömästi relevanttia.

Suurin haasteeni opintojen aikana oli se, että työskentelin lähes koko tämän ajan täysipäiväisesti. Aallon kurssit ovat haastavia, ja niiden yhdistäminen kokopäivätyöhön vaati minulta tiukkojen rutiinien ylläpitämistä ja kompromissien tekemistä. Tämä opetti minulle fokusointia, priorisointia ja kurinalaisuutta, ja oli lopulta palkitsevaa – mutta en suosittelisi tätä ihan kenelle tahansa. Jos suinkin mahdollista, kannattaa keskittyä opiskelemaan kokopäiväisesti ja kartuttaa kokemusta osa-aikatöissä tai harjoittelujaksojen avulla. Näin voit oppia syvällisemmin, nauttia kampuselämästä ja silti valmistua vahvalla profiililla.

Millaisia työelämän työkaluja opinnot tarjosivat?

Aalto-yliopisto tarjosi minulle työkalut, joita käytän työssäni päivittäin. Ryhmätöistä ja tiimiprojekteista olen edennyt pariohjelmointiin ja code review -käytäntöihin nykyisessä työssäni. Jatkuva esitelmien ja demojen pitäminen kehitti viestintätaitojani, joten nykyään valintojeni selittäminen tai prototyypin esittely sidosryhmille tuntuu rutiinihommalta. Erityisen arvokkaaksi koin intensiivisen Internet Traffic Measurement and Analysis -kurssin, sillä se muokkasi tapaani ajatella verkkoja ja antoi konkreettisia esimerkkejä, joita käyttää työhaastattelussa. Kurssi vaikuttaa edelleen tapaani profiloida ja debugata järjestelmiä. Lisäksi opiskelu kehitti systeemiajatteluani sekä tapaa kirjoittaa asiat selkeästi ja teki datanhallinnasta ja kokeilusta mukavampaa.

Missä työskentelet nyt Aallosta valmistumisen jälkeen?

Olen tällä hetkellä Baseband Software Developer -tittelillä Ericssonilla ja työskentelen yrityksen pääkonttorissa Tukholmassa. Tämä oli minulle onnenpotku, sillä työmarkkinat ovat haastavat; toinen mahdollinen sopimus oli juuri kaatunut. Aalto-yhteisö auttoi minua suunnistamaan tässä vaikeassa tilanteessa. Otin yhteyttä alumneihin saadakseni ohjeita ja suosituksia sekä hyödynsin Aallon urapalveluita viilatakseni saatekirjeen ja CV:n kuntoon.

Aallon maineen, omien arvosanojeni sekä alalta saadun kokemuksen ansiosta pääsin haastatteluun useampaan monikansalliseen yritykseen. Päädyin lopulta Ericsson Sweden -yritykseen, sillä siellä tehtävä työ 5G- ja 6G-teknologioiden parissa osuu yhteen oman kiinnostukseni kanssa. Se tuntuu luonnolliselta jatkumolta sille, mitä opiskelin ja rakensin Aalto-yliopistossa.

Miltä alasi tulevaisuus näyttää?

Alan tulevaisuusnäkymät ovat vahvat. 5G on edelleen kasvussa ja yksityiset verkot lisääntyvät, kun taas 6G on siirtymässä tutkimuksesta varhaisiin pilottiprojekteihin. AI tekee verkoista älykkäämpiä ja automatisoidumpia, joten pysymällä ajan hermolla voi saavuttaa paljon. Oman näkemykseni mukaan suuria linjoja ovat AI-natiivit ja automatisoidut verkot, pilvialustoille rakennetut ydinverkot sekä erilaiset ohjelmallisesti määritellyt verkot. Energiatehokkuus, turvallisuus ja luotettavuus ovat nyt tuotevaatimuksia, eivät vain kivoja lisäominaisuuksia, ja verkkojen API:t tuovat esiin Quality on Demand -ajatuksen sekä sijainnin kehittäjille.

Lyhyesti sanottuna uskon, että ala muuttuu enemmän ohjeilmistokeskeiseksi ja monitieteelliseksi. Tämä luo tilaa työntekijöille, jotka pystyvät yhdistämään vahvat viestinnän perustaidot ohjelmointiin, dataan ja/tai tuotekehitykseen.

Mikä oli parasta parasta opiskelijaelämässä Aallossa?

Ehdottomasti kulttuuri. Aallon opiskelijakulttuuri on vertaansa vailla, ja Otaniemen kampus tuo eri ohjelmien ja kiltojen opiskelijoita yhteen viikoittain tapahtumien, juhlien ja sitsien myötä. Erityismaininnan saa Wappu, johon liittyvät perinteet saavat jokaisen tuntemaan olevansa osa eloisaa yhteisöä. Nautin myös kansainvälisten opiskelijoiden tutoroinnista, sillä siinä toiminnassa pystyin antamaan takaisin, hankkimaan uusia ystäviä sekä tutustumaan entistä paremmin Aaltoon. Kaiken kaikkiaan Aalto on paikka, jossa opiskellaan ahkerasti, pidetään hauskaa – ja voi aidosti kokea kuuluvansa joukkoon.

Mitä sanoisit kansainvälisille opiskelijoille, jotka harkitsevat hakevansa Aaltoon ja muuttavansa Suomeen?

Jos arvostat opinnoissa tasapainoa teorian ja käytännön välillä sekä sitä, että voit tutkia sinua aidosti kiinnostavia aiheita, Aalto-yliopisto on hyvä valinta.

Asuin Suomessa neljä vuotta, joista kaksi vietin Aallossa – voin sanoa varmaksi sen, että saat opiskeluajoilta paljon hyviä muistoja. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat haastavat lähes kaikkialla, mutta jos pysyt uteliaana, punnitset vaihtoehtoja ja pidät huolta hyvinvoinnistasi, voit hyödyntää opiskeluaikasi Aallossa kartuttamalla aitoja taitoja, merkityksellisiä yhteyksiä sekä itsevarmuutta tulevaisuutta varten. Aallossa on vahva alumniverkosto, johon kuuluu myös perustajia ja johtajia – siis aitoa perintöa, johon voi kasvaa. Ole aktiivinen ja utelias, tutustu samanhenkisiin ihmisiin ja anna itsellesi aikaa sopeutua uuteen kulttuuriin, niin menestyt täällä.

Mikä oli vaikeinta Suomeen sopeutumisessa – ja miten päihitit haasteen?

Rehellisesti sanottuna: jos olet minun tavoin kotoisin trooppisesta maasta, voivat Suomen talvet tuntua pimeiltä, muutto ylivoimaiselta ja ilmaston vaikutus mielialaan valtavalta. Pitkät ja pimeät talvikuukaudet olivat aluksi vaikeita, ja itse koin koti-ikävää ja kaamosmasennusta. Suomessa mennään kuitenkin eteenpäin säällä kuin säällä. Tätä hiljaista sinnikkyyttä suomalaiset kutsuvat sisuksi. Itse en ollut tottunut kävelemään kaikkialle talvella tai tukeutumaan julkiseen liikenteeseen, mutta sopeuduin näihin ajan mittaan. Ja kun asettuu aloilleen, alkaa huomata hiljaisuuden tuoman rauhan, lumen kauneuden sekä seesteisen olon luonnon helmassa – jopa keskellä kiireistä lukukautta.

Onneksi talvestakin selviää. Rakenna rutiineja, hanki ystäviä, liity kiltaan tai keroon ja mene ulos myös kylmällä kelillä. Verkostojen rakentaminen voi kestää jonkin aikaa, mutta kiltatoiminta ja kampustapahtumat tekevät siitä helppoa. Ja kyllä – löydät itsesi saunasta ennemmin kuin luuletkaan.

Mikä yllätti sinut Aallossa tai Suomessa?

Olin eniten yllättynyt matalasta hierarkiasta. Täällä pystyn puhumaan ja jakamaan ideani avoimesti tai puhutella professoreita etunimellä sen suuremmin miettimättä. Vielä huomattavampaa oli se, että panostani todella arvostettiin. Opiskelijana, tutkimusassistenttina ja myöhemmin opetusassistenttina koin, että ehdotukseni otettiin aidosti huomioon projekteja ja kursseja suunnitellessa. Tällainen luottamisen, rehellisyyden ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuri loi ympäristön, jossa tunsin oloni voimaantuneeksi – ja kykeneväksi tekemään ja kasvamaan.

Haluan nyt antaa takaisin Aalto-yhteisölle. Jos sinulla on kysyttävää, voit jättää viestin kautta.