���ʵ���

Aalto-yliopisto on saanut uuden sisäympäristötekniikan professuurin. Tutkimusalue on laaja ja monitieteinen.

”Odotan innostuneena tehtävää ja sen mukana eteen tulevia uusia mielenkiintoisia haasteita”, Salonen sanoo.

Sisäympäristöön liittyvät ongelmat ovat paisuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti. Huonon sisäilmaston synnyttämille terveyshaitoille altistuu päivittäin satoja tuhansia ihmisiä.

Vuonna 2012 julkaistun, eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän ”Rakennusten kosteus- ja homeongelmat” -raportin (Reijula ym.) mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys pien- ja rivitaloissa on noin 7–10 prosenttia ja kerrostaloissa 6–9 prosenttia kerrosalasta. Korjaukset nielevät vuosittain yli miljardi euroa.

Kosteus ja homevaurioiden lisäksi ongelmia aiheuttavat muun muassa lämmön- ja ääneneristemateriaaleista peräisin olevat teolliset mineraalikuidut ja rakennusmateriaaleista vapautuvat kemialliset yhdisteet.

Tutkittavaa piisaa

Salonen puhuu sisäilman laadusta ja siitä, kuinka siihen vaikuttaa monta eri tekijää.

”Ongelmien ratkaisemiseksi meidän pitää yhdistää moniammatillista ja monialaista osaamista. Tutkimushankkeet tulisi suunnitella niin, että niihin saadaan mukaan mahdollisimman kattavasti eri osa-alueiden taitajia. Yhden osa-alueen hallitsemien ei riitä.”

Sisäympäristötutkimukseen ja ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan ainakin rakennusfysiikan, mikrobiologian, kemian, arkkitehtuurin, lääketieteen, lvi-tekniikan, hiukkasfysiikan ja psykologian asiantuntijoita. Yritykset osallistuvat ongelmien ratkaisuun tuotekehittäjinä ja käytännön ratkaisujen toteuttajina.

Sisäilmaongelman aiheuttaja voidaan hyvässä tapauksessa paikantaa, ja päästä siitä eroon korjaustoimenpiteellä. Aina terveysoireiden aiheuttajaa ei kuitenkaan tunnisteta tai sitä ei osata edes mitata.

”Tiedetään, että ihmiset voivat sairastua kosteus- ja homevaurioiden seurauksena. Mutta sitä ei tiedetä, mikä tekijä mikrobissa oireilun aiheuttaa. Eli altisteita ja niiden vaikutuksia sekä mittaamista pitää tutkia vielä paljon.”

”Rakennustekniikalla on iso rooli ongelmien ratkaisussa ja ehkäisyssä. Tekniikka ei kuitenkaan yksinään riitä. Pitää ymmärtää sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät ja keinot sisäilman laadun parantamiseksi, jotta pystytään suunnittelemaan ja rakentamaan oikeanlaista tekniikkaa”, Salonen sanoo.

Monitahoista työtä

Sisäilman laatu on Salosen vahvinta osaamisaluetta. Hän väitteli 2009 filosofian tohtoriksi Kuopion yliopistossa. Väitöstyössään hän tutki sisäilman epäpuhtauksia toimistorakennuksissa.

Salonen uskoo pärjäävänsä Aalto-yliopistossa hyvin insinöörien kanssa. Pohjan siihen antaa kaksi ja puoli vuotta kestänyt väitöksen jälkeinen työskentelyjakso Queenslandin teknillisessä yliopistossa Australiassa.

”Olin ainoa koulutustaustaltaan ei-tekninen henkilö teknisten ihmisten joukossa. �۳�ٱ𾱲��ٲ�ö sujui hyvin ja jatkuu edelleen”, Salonen sanoo.

Salonen siirtyy Aalto-yliopistoon �ղ�ö�ٱ��������laitoksesta, missä hän on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien, viimeksi vanhempana tutkijana ja projektipäällikkönä.

Yritysten kanssa Salonen on työskennellyt asiantuntijan roolissa muun muassa niin kutsutuissa sisäilmaryhmissä. �ղ�ö�ٱ��������laitos suosittelee yrityksiä ja yhteisöjä perustamaan sisäilmaryhmän, mikäli työpaikalla ilmenee sisäilmaongelmia.

Salonen kutsuttiin viime kesänä sisäilmayhdistyksen hallituksen jäseneksi. Tätä työtä hän jatkaa Aalto-yliopistoon siirtymisen jälkeenkin. Samoin hän jatkaa työskentelyä Rakennustietosäätiön PT17-sisäilmaluokitustoimikunnassa.

Salonen aloittaa työt sisäympäristötekniikan professorina vuoden 2015 alusta.

Yhteystiedot:

heidi.salonen@ttl.fi – heidi.salonen@aalto.fi (1.1.2015 alkaen)