���ʵ���

Tilataksi kurvaa soratieltä radio-observatorion pihaan, jossa osa opiskelijoista jo odottaa. Taivas on harmaa, mutta radioteleskoopilla havaintoja voi tehdä pilvisenäkin päivänä.

Radioastronomian kurssin kolmas Metsähovin vierailu Kirkkonummella on alkamassa. Tänään ohjelmassa on VLBI (very long baseline inteferometry) -mittauslaitteiden käytön harjoittelua. VLBI-laitteita käytetään vastaanotetun radiosignaalin näytteenottoon ja tallentamiseen digitaalisesti.

Yhdeksän eri alojen opiskelijaa siirtyy sisälle rakennuskompleksiin, jossa sijaitsee 14-metrinen radioteleskooppi, jota käytetään avaruuden tutkimiseen. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti kaukaiset aktiiviset galaksit (joista tunnetuinta ryhmää kutsutaan kvasaareiksi) sekä Aurinko.

Radioastronomian kurssilla opiskelijat oppivat radioastronomisten havaintojen tekemisen eri vaiheita: he pääsevät suunnittelemaan ja tekemän havaintoja sekä varmistamaan, että havaintolaitteet toimivat luotettavasti. Kurssi koostuu Otaniemessä pidettävistä luennoista sekä viidestä käytännön harjoituksesta Metsähovin observatoriossa, jossa opiskelijat pääsevät viettämään myös yhden yön havaintovuorossa.

”Kurssi on ehdottomasti kiinnostavimpia kaikista tähän asti käymistäni kursseista, ja suosittelen sitä jokaiselle tähtitieteestä kiinnostuneelle”, avaruustiedettä ja -tekniikkaa pääaineenaan opiskeleva maisteriopiskelija Jyri Lind toteaa.  ”Tällä kurssilla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus päästä itse oikeasti tekemään tutkimusta radioteleskoopilla, ja samalla moni asia tieteenalalta tulee väistämättä tutuksi. Pelkkä laskeminen ja teorian lukeminen ei ole kurssilla itseisarvo, vaan välttämättömyys, jotta opiskelija pääsee tekemään käytännön havainnointityötä ja oppii käyttämään laitteistoa.”

Myös Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Viktorija Piaulokaite on innoissaan kurssin tarjoamista mahdollisuuksista soveltaa teoriaa käytännön tilanteissa. ”Parasta tähän mennessä on ollut päästä kokeilemaan astronomin työtä sekä se, että minun on ylipäätään mahdollisuus valita tämä kurssi, vaikka tulen toisesta koulusta.” Piaulokaiten tarkoituksena on tehdä maisterintyö avaruuteen liittyvästä aiheesta ja hän opiskelee sivuaineenaan avaruustiedettä ja -tekniikkaa.

Avaruudessa sijaitsevat kohteet lähettävät radiosäteilyä

Radioastronomia on niin sanotulla radioalueella tehtävää tähtitieteellistä tutkimusta. Avaruudessa olevat kohteet lähettävät radiosäteilyä, josta tehdään havaintoja radioteleskoopin avulla. Kaukaisten aktiivisten galaksien, kvasaarien, tapauksessa tutkimuksen kohteena on erityisesti se, miten niiden lähettämä säteily muuttuu ajan kuluessa. Kvasaarit sijaitsevat miljardien valovuosien päässä eikä niistä siksi voi ottaa valokuvaa, mutta tekemällä havaintoja kohteen säteilykäyttäytymisen muutoksista, niiden rakennetta ja fysiikkaa on mahdollista oppia ymmärtämään paremmin.

”Kurssilaiset vaikuttavat motivoituneilta ja aktiivisilta, ja esimerkiksi juuri radioastronomisten havaintojen tekemisen he ovat oppineet paremmin kuin aikaisemmalla, teoriapainotteisemmalla kurssillamme”, toteaa kurssin vastuuopettaja, dosentti Merja Tornikoski. ”Loppuraporttien, tentin sekä opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella arvioimme, kannattaako kurssin rakennetta ensi vuodeksi muuttaa, mutta uskon, että teorian ja käytännön sopiva vuorottelu on oppimisen kannalta eritäin hyvä asia.”

Kirkkonummella, noin 30 km päässä Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselta, sijaitsee Suomen ainoa astronominen radiotutkimusasema: Metsähovi. Se on Sähkötekniikan korkeakoulun erillislaitos, jossa tehdään avaruustekniikan, radiotieteen ja radioastronomian alojen tutkimusta. Tutkimusasemalla sijaitseva 14-metrinen radioteleskooppi tuottaa radioastronomista havaintodataa, jota käytetään esimerkiksi aktiivisten galaksien ja auringon tutkimiseen. Opiskelijoiden lisäksi Metsähovissa työskentelee noin 20 tutkijaa, insinööriä, tutkimusapulaista ja muuta henkilökunnan jäsentä.

Teksti ja kuvat: Linda Koskinen