���ʵ���

Moni- ja pitkäaikaissairaiden osuus kaikista potilaista on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän hoitoonsa kuluu 80 prosenttia terveydenhoidon resursseista. Hyvä hoito edellyttää eri alojen asiantuntijoiden yhteydenpitoa, potilasdatan keräämistä, ajanvarausten hallintaa ja lääketasapainon seurantaa. Koska hoidon tuottajia on paljon, hoitopolku on nykyisillä digitaalisilla työkaluilla usein katkonainen ja tehoton.

Paul Lillrank on tieteellinen johtaja MASSE-hankkeessa, joka ratkoo ongelmaa teknologian keinoin. Hankkeen tutkijat ovat luoneet suuntaviivat virtuaaliselle hoidonohjaamolle, joka kokoaa potilaan hoidon kannalta keskeisen datan yhdelle alustalle ja seuraa sen perusteella potilaan voinnin kehittymistä, tukee lääkäri- ja hoitaja-aikojen koordinoinnissa sekä kerää potilaalta itseltään palautetta.

”Järjestelmän ytimessä on kullekin potilaalle räätälöity, päivittyvä potilaskortti, joka kokoaa eri tietokannoista potilaan hoitoa koskevan tiedon yhteen paikkaan”, Lillrank kertoo.

Räätälöity näkymä potilaan tilanteeseen

Potilaskortin myötä kaikilla hoitoon liittyvillä tahoilla olisi käytettävissään samat ajantasaiset tiedot potilaan tilanteesta. Tämä mahdollistaa hoitosuunnitelmien toteutumisen seuraamisen. Jokaiselle hoitoon osallistuvalle taholle voitaisiin myös räätälöidä heidän tarpeensa mukainen näkymä potilaan tilanteeseen.

Keskiössä ovat potilaan itse asettamat tavoitteet, jotka voivat liittyä esimerkiksi liikkuvuuden parantamiseen tai lääkityksen keventämiseen. ja jotka näkyisivät kaikille hoitavilla tahoille. Alustalle yhdistettäisiin julkisten palveluntuottajien lisäksi yritysten kehittämiä laitteita, terapioita ja digitaalisia hoitopolkuja. Organisaatiorajat ylittävä, jaettu kokonaisnäkymä hoitopoluille tukee hoidon seurantaa ja eri palvelujen yhteensovittamista.

Hoidonohjaamoon liittyy lisäksi Palvelukortiksi nimetty alusta, joka tarjoaa terveydenhuollon ammattilaiselle ja asiakkaalle ajantasaista tietoa tarjolla olevista palveluista.

”Moniongelmaiset asiakkaat tarvitsevat useita eri palveluja, mutta palveluista saatavilla oleva informaatio ja välineet niiden koordinointiin ovat riittämättömiä. Palvelukortti auttaa ratkaisemaan tämän”, kuvaa Helsingin yliopiston hankeosuuden johtaja, apulaisprofessori Paulus Torkki.

Henkilökohtaista hoitoa massatuotannon tehokkuudella

Moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon kehittäminen on avainroolissa Suomen terveydenhoitojärjestelmän resurssihaasteen ratkaisemisessa.

Virtuaalinen hoidonohjaamo vähentäisi monimutkaisilla potilaspoluilla esiintyviä häiriöitä, kuten hoidon seurantaan liittyviä tietokatkoja. Näin hyvää hoitoa saataisiin vähemmillä resursseilla ja pienemmällä vaivalla.

”Virtuaalisen hoidonohjaamon avulla pitkäaikaissairaan potilaan henkilökohtainen huolenpito olisi toteutettavissa massatuotannon tehokkuudella. Kun lääkäri näkee kaiken olennaisen yhdeltä ruudulta, hän voi käyttää vähemmän aikaa tietojen penkomiseen ja enemmän potilaan kuuntelemiseen”, Paul Lillrank sanoo.

Kohti prototyyppejä

Tutkijat ovat kaksi vuotta kestäneessä MASSE-hankkeessa tuottaneet hoidonohjaamon suunnitteluperiaatteet, hahmottaneet tietoteknisen ratkaisun potilas- ja palvelukorttien tueksi sekä luonnostelleet liiketoiminta- ja ansaintamallin.

Nyt tutkijat kokoavat konsortiota, joka rakentaa hoidonohjaamon. Prototyyppiä tullaan testaamaan ja kehittämään terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kanssa Suomessa. Tavoitteena on myös tehdä siitä vientituote.

Business Finlandin rahoittamassa MASSE-hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)Orion Oyj, Lääketietokeskus Oy, Suomen Fysiogeriatria Oy, PatientSky Finland Oy, Suomen Terveystalo Oy, Klinik Healthcare Solutions Oy ja VitalSignum Oy.

Tutustu hankkeeseen ja sen loppuraporttiin ��ää����ä.