Immersiiviset laajennetun todellisuuden kokemukset apuna aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisessä
Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama Aineeton kulttuuriperintö, menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden yhdistäjä (Intangible Cultural Heritage, Bridging the Past, Present, and Future, INT-ACT) -hanke käynnistyi Espoossa vuoden 2024 alussa. Kymmenen konsortion tutkijaa sekä muutama etäosallistuja kokoontuivat lumisena tammikuun päivänä Aalto-yliopiston kampuksella Espoon Otaniemessä asettamaan askelmerkkejä eurooppalaisten akateemisten ja tutkimuslaitosten yhteistyölle.
Hanke pyrkii kehittämään ja edistämään keinoja aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämiseksi kulttuuriperintökohteissa eri puolilla Eurooppaa. Hankkeessa tutkitaan elintärkeää aineetonta kulttuuriperintöä, johon kuuluu sellaisia perinteitä, tarinoita, käytäntöjä ja tietoa, jotka paitsi muokkaavat kulttuurista identiteettiämme, myös rakentavat yhteenkuuluvuuden tunnetta – siltaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille.
INT-ACT-hankkeessa luodaan immersiivisiä laajennetun todellisuuden (XR) kokemuksia kävijöille neljässä kulttuuriperintökohteessa eri puolilla Eurooppaa: Portugalissa, Skotlannissa, Suomessa ja Kreikassa. Hankkeen tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia yhteiskuntien muuttumiseen sekä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin historiallisten, maailmanlaajuisten muutosten aikana.
"Tärkeää tässä on se, että kokeilemme ja luomme uusia tapoja kutsua sekä paikalliset asukkaat että vierailijat vuorovaikutukseen hankkeeseen valikoitujen paikkojen kanssa, kokemaan ja käsittämään niiden merkityksen – paitsi säilyttämisen arvoisena aineellisena kulttuuriperintönä, myös yhteisten inhimillisten kokemustemme, tarinoidemme, historiamme, perinteidemme ja aineettoman kulttuuriperintömme lähteinä. Immersiiviset XR-ympäristöt voivat auttaa tallentamaan ja jakamaan laajemmalle näitä aineettoman kulttuuriperintömme erilaisia puolia", sanoo INT-ACT-hankkeen tieteellinen johtaja, Aalto-yliopiston professori Masood Masoodian.
Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamassa
Hankkeessa on määrä kehittää neljä XR-pohjaista eli lisätyn todellisuuden esitystä tai sovellusta, yksi kuhunkin kohteeseen. Nämä ”demonstraattorit” mahdollistavat immersiivisen kokemuksen paikkaan liittyvästä aineettomasta kulttuuriperinnöstä, tavalla, joka tuo yhteen erilaisia tarinoita ja ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita. XR-esitysten kautta kehitetään uusia toimintamalleja, joissa yhdistyvät paikalliset tarinat ja yhteisöt, ja joissa kulttuuriperinnön kautta käsitellään yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten kulttuurimatkailua, ikääntyviä yhteiskuntia, katoavia yhteisöjä sekä maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta.
Huhtikuussa professori Masoodian ja tutkijatohtori, antropologi Inkeri Aula Aalto Visual Communication Design (AVCD) -tutkimusryhmästä vierailivat kivikautisilla muinaiskohteilla Portugalin Alentejon alueella. Aula järjesti tarinatyöpajan ja etnografisia haastatteluja megaliiteiksi kutsuttuihin kivikehiin liittyvistä kokemuksista paikallisten kanssa.
Seuraavien kahden vuoden aikana samanlaista kenttätutkimusta tehdään myös muissa kohteissa, kuten Calanaisissa Skotlannissa, Kolin kansallispuistossa Suomessa ja Kavalan kunnassa Kreikassa. Aineiston pohjalta luodaan tarinoita ja visuaalista sisältöä INT-ACT-hankkeen ”demonstraattorien” muotoiluun.
INT-ACT-hanketta koordinoi Aalto-yliopisto, josta mukana ovat AVCD sekä Aalto Studios tutkija Antti Ruotoistenmäen johdolla. Konsortioon kuuluvat myös Edinburghin yliopisto (Iso-Britannia), Évoran yliopisto (Portugali), ITML (Kreikka) ja URBASOFIA (Romania). Lisäksi Kavalan kunta Kreikasta ja XR-yritys ARILYN Suomesta tuovat projektiin asiantuntemustaan. Hanke kestää kolme vuotta (2024–2026), ja sen budjetti on lähes 2,7 miljoonaa euroa.
äپٴDz:
Professori Masood Masoodian, masood.masoodian@aalto.fi
Tutkijatohtori Inkeri Aula, inkeri.aula@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.