Kaksi uutta huippuyksikköä Aalto-yliopistoon – yliopisto myös mukana kahdessa konsortiossa
Suomen Akatemia on valinnut tutkimuksen huippuyksiköt vuosille 2022–2029. Akatemia valitsi huippuyksikköohjelmaan 11 yksikköä, joissa työskentelee tutkimusryhmiä yhteensä 11 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta.
Professori Anouar Belahcenin johtama Suurnopeuksiset sähkömekaaniset energianmuunnosjärjestelmät -huippuyksikkö vastaa sähköistyvän maailman haasteisiin. Konsortio kokoaa yhteen aihepiirin keskeiset suomalaiset akateemiset asiantuntijat: Senior Scientist Jenni Pippuri-Mäkeläinen (VTT), professori Juha Pyrhönen (LUT), akatemiatutkija Paavo Rasilo (TAU), Peter Råback CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta.
“Tavoitteena on kehittää mallinnus- ja analyysimenetelmiä ja metodologioita puhtaamman tulevaisuuden kannalta välttämättömien kestävien ja kompaktien sähkökoneiden ja -käyttöjen, mekaanisen voimansiirron ja näistä koostuvien järjestelmien tuottamiseen”, Belahcen kertoo.
“Mekatroniikkaryhmä keskittyy hankkeessa järjestelmäintegrointiin. Kokeellisen toiminnan ja tieteellisen laskennan yhdistelmällä saadaan aikaan uutta tiedettä, mutta myös hyvin toimivia koneita”, jatkaa Tammi.
Professori Markus Linderin johtama Elävien toimintojen innoittamat hybridimateriaalit -huippuyksikkö esittelee uraauurtavia tulevaisuuden materiaalikonsepteja tuottamalla uusia elämän inspiroimia mukautuvia ja dynaamisia pehmeän aineen hybridimateriaaleja.
“Viime aikoina on tapahtunut valtavaa edistystä biologisten järjestelmien ymmärtämisessä. Pyrimme tuomaan tämän osaamisen materiaalitieteeseen ja luomaan uusia toiminnallisia materiaaleja työkaluilla, joita evoluutio on käyttänyt miljoonia vuosia”, Linder kertoo.
“Asiantuntijatiimi käyttää saumattomasti integroitua synteettistä biologiaa, fysiikkaa, kemiaa ja laskennallisia metodeja. Poikkitieteellinen tutkimuksemme kouluttaa seuraavan sukupolven tutkijoita ja insinöörejä, jotka osaavat navigoida helposti tieteenalojen välillä uudistaen tiedettä. Näin pystymme vastaamaan yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin, erityisesti ympäristön kestävyyteen liittyen.”
”Uskomme, että tulevaisuudessa on uudenlaisia, keinotekoisesti älykkäitä materiaaleja. Näihin materiaaleihin voidaan kemiallisesti ohjelmoida yksinkertaisia toimintoja ja ne voivat tehdä yksinkertaisia päätöksiä. Nämä materiaalit sopeutuvat uudenlaisiin olosuhteisiin, voivat säätää toimintojaan ja alkaa kommunikoida keskenään. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi lääketieteen sovelluksissa, tosin hyvin pitkän ajan kuluttua tulevaisuudessa”, sanoo professori Olli Ikkala.
Markus Linderin ja Olli Ikkalan lisäksi konsortiossa on mukana useita asiantuntijoita Aallosta: professori Mauri Kostiainen, professori Robin Ras, Senior Scientist Maria Sammalkorpi ja apulaisprofessori Jaakko Timonen ä tutkimusprofessori Merja Penttilä (VTT) ja professori Arri Priimägi (TAU).
Lisäksi Aalto-yliopiston tutkimusryhmät osallistuvat partnereina Satunnaisuuden ja rakenteiden huippuyksikköön, jota johtaa professori Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Mukana Aalto-yliopistosta ovat professori Pauliina Ilmonen ja professori Kalle Kytölä.
Ilmakehätieteiden huippuyksikköä johtaa professori Hanna Vehkamäki Helsingin yliopistosta. Mukana Aalto-yliopistosta on professori Patrick Rinke.
Lisäksi Aalto-yliopisto koordinoi professori Jukka Pekolan johtamaa huippuyksikköä vuoteen 2025 asti. Niin ikään ä huippuyksiköt ovat käynnissä vielä 2025 ajan.
Huippuyksiköt ovat oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä olevia yksiköitä, jotka toimivat tutkimuksen edelläkävijöinä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita.
Onnittelut kaikille ja menestystä tutkimustyöhön.
Perustieteiden korkeakoulun tutkijoita mukana nyt yhteensä viidessä tutkimuksen huippuyksikössä
Suomen Akatemia on valinnut yhteensä 11 uutta huippuyksikköä. Perustieteiden korkeakoulun tutkijat ovat mukana ottamassa selvää keinotekoisesti älykkäistä materiaaleista, matematiikan viimeisimpien edistysaskeleiden sovelluksista ä ilmakehän molekyyliprosesseísta.
Lue lisää huippuyksikköpäätöksistä Suomen Akatemian tiedotteesta:
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon ä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.