Kauko-ohjattava kopteri auttaa nopeamman verkon suunnittelussa
Tutkijat yhdistivät kauko-ohjattavan kopterin ottamat ilmakuvat ja fotogrammetrian tekniikan ja saivat luotua erittäin yksityiskohtaisia 3D-malleja kaupunkiympäristöstä. Kuva: Vasilii Semkin / Aalto-yliopisto
Mobiililaitteiden kehitys on asettanut entistä suuremmat vaatimukset langattomille verkkoyhteyksille. Aalto-yliopiston tutkijatohtori Vasilii Semkin kokeili yhteistyössä Aallon ja Tampereen teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmien kanssa, miten kauko-ohjattavalla kopterilla otetut ilmakuvat hyödyttäisivät radioantennien ja -linkkien suunnittelussa.
Tutkijat yhdistivät kauko-ohjattavan kopterin ottamat ilmakuvat ja fotogrammetrian tekniikan ja saivat luotua erittäin yksityiskohtaisia 3D-malleja kaupunkiympäristöstä. Fotogrammetria on tekniikka, jossa 3D-objekteja voidaan muodostaa kahdesta tai useammasta valokuvasta. 3D-malleja voidaan käyttää suunniteltaessa radioantenneja ja -linkkejä kaupunkiympäristöihin.
”Kaupunkiympäristössä suoritetut mittaustulokset ja simulaatiot osoittavat, että yksityiskohtaisista 3D-malleista on hyötyä verkon suunnittelussa millimetriaaltotaajuuksilla”, Semkin toteaa.
Kustannustehokkaampaa suunnittelua
Tutkijat kokeilivat nykyisin yleisesti käytössä olevan yksinkertaisen mallinnuksen eroja fotogrammetrialla tehtyyn mallinnukseen.
”Käyttämällämme tekniikalla ympäristön 3D-mallinnus on huomattavasti aikaisempaa yksityiskohtaisempi ja mahdollistaa kustannustehokkaamman suunnittelun. Radiolinkkejä on mahdollista suunnitella kartoitettavassa ympäristössä tasaisemmin kaikkialle, ja suunnittelijoiden on helpompi päättää, miten tukiasemat tulisi sijoittaa optimaalisesti ympäristössä”, Semkin sanoo.
Tekniikkaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi 5G-radioyhteyksien suunnittelussa.
Artikkeli on julkaistu verkossa IEEE Xplore Document ja on luettavissa .
DOI: 10.1109/TVT.2016.2617919
äپٴDz:
Tutkijatohtori Vasilii Semkin
Aalto-yliopisto
vasilii.semkin@aalto.fi
puh 045 8044 402
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.