ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Kimmo Karhu: Digitaaliset supervoimat räjäyttävät alustatalouden, jolloin innovaatioavaruus on rajaton

Uuden tuotantotalouden laitoksen apulaisprofessorin Kimmo Karhun mukaan alustataloutta on tutkittu paljon, mutta sen perusmekanismeissa riittää vielä perattavaa.
Professor Kimmo Karhu

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkin digitaalista alustataloutta ja pyrin erottamaan digitalisaation ja alustatalouden toisistaan. Ne lomittuvat ja menevät helposti käsitteinä keskenään sekaisin.

Alustataloutta on tutkittu tosi paljon, mutta sen perusmekanismeista ei vieläkään ole olemassa kunnollista yhteisymmärrystä. Perinteinen tori on klassinen esimerkki alustataloudesta. Alustataloudessa on olennaista, että joku osa liiketoiminnasta on itsenäisesti kolmannen osapuolen tuottamaa. Tämä voi olla ohjelmistoja, dataa, fyysinen hyödyke tai palvelu, kuten Uberin kuljetukset. Torille saa kuka tahansa tulla myymään perunoita, ja vastaavasti kehittäjät voivat vapaasti julkaista sovelluksiaan digitaaliselle alustalle. Alustalla tuottajat ja kuluttajat kohtaavat. Syntyy verkostovaikutus, kun lisääntyvä määrä tuottajia ruokkii kuluttajien määrän kasvua ja päinvastoin.

Jos hyödyke on digitaalinen, mukaan tulevat digitaaliset supervoimat ja helppous siirtää hyödyke valon nopeudella paikasta toiseen. Sillä ei ole rajoitteita kuten fyysisellä hyödykkeellä, ja innovaatioavaruus on rajaton. Tämä helposti räjäyttää alustatalouden.

Minulla on koodaritausta ja siksi digitalisaatio kulkee tutkimuksessa tiiviisti mukana.

Miten sinusta tuli professori tai tutkija?

Diplomityön jälkeen ajattelin, että kiitos nyt riitti, haluan välillä työelämään. Kiinnostus tutkimusta kohtaan alkoi kuitenkin herätä ja mietin, että ehkä asioita voisi pohtia syvällisemmin. Sitten tuttu professori Matti Hämäläinen houkutteli jatko-opiskelijaksi ja kun pääsin tutkimisen makuun, se veikin mennessään.

Tein väitöskirjan kilpailusta ja yhteistyöstä mobiiliekosysteemeissä vuonna 2017 Aallon tietotekniikan ja tuotantotalouden laitoksilla. Ohjaajina toimivat professorit Martti Mäntylä ja Robin Gustafsson.

Professuuri on erinomainen paikka vaikuttaa. Professori on jossain mielessä kuin startup-yrittäjä: saa tehdä itsenäisesti omaa juttua oman näkemyksen pohjalta. Toisaalta voi auttaa opiskelijoita löytämään oman polkunsa.

Mitkä ovat tärkeitä kohtia urallasi?

Väitös on olennainen kenelle tahansa tutkijalle, se vain on pakko pakertaa pakettiin.

Tärkein artikkeli tähän mennessä on Information Systems Research -lehdessä julkaistu alustan forkkauksesta eli alustan kopioinnista, jota sitten aletaan kehittää itsenäisesti. Alustaa ei kannata avata liian paljon, muuten kilpailija saa mahdollisuuden hyökätä. Esimerkiksi Android valitsi Applen paineessa avoimemman strategian, ja avasi myös käyttöjärjestelmän ja kauppapaikat. Siitä syntyi forkattuja eli kopioituja Androideja, kuten Amazonin Fire-alusta.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Tutkijan tulee olla utelias, luottaa omaan juttuunsa, sekä rohkea viemään sitä eteenpäin. Nykytutkimusta vaivaa se, että kovassa julkaisupaineessa sitä rakennetaan pääasiassa pienin tuunauksin aikaisempien harteille. Tärkeää olisi kuitenkin ajatella myös laatikon ulkopuolelta ja hakea tutkimukseen rohkeaa uutta kulmaa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Olen tosi innostunut tästä mahdollisuudesta, roolista, vapaudesta ja itsenäisyydestä. Haluan vaikuttaa yhteiskuntaan ja teollisuuteen heti professuurin alusta saakka.

Tuleva artikkelini teoretisoi alustojen erilaiset kasvun mekanismit ja nostaa esiin niiden negatiiviset vastinparit. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa ruuhkautuminen, joka tapahtuu, kun markkina on liian täynnä tuottajia, ja pirstaloituminen, joka ilmenee esimerkiksi sovelluskehittäjien vaikeutena saada sovellukset toimimaan kaikilla eri laitteilla.

Toivon yhteistyötä esimerkiksi Aallon tietotekniikan laitoksen ja Kauppakorkeakoulun tutkijoiden kanssa. Yksi erityisen kiinnostava aihepiiri on kvanttilaskenta, joka leikkaa myös alustataloutta ja digitalisaatiota. Kvanttitietokoneet tulevat aluksi olemaan massiivisia laitteita, joita ei voi olla joka kodissa. Lähtökohtana on keskitetty resurssi, jota jaetaan alustamaisesti. Kvanttilaskenta on myös todella vaikeaa ja sen logiikka poikkeaa perinteisestä koodaamisesta. Miten kvanttialusta voisi tukea kehittäjiä niin, että algoritmien kehitys olisi yhtä helppoa kuin Applen ekosysteemissä?

Yhteystiedot:

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.
Suuri rahtialus, joka on lastattu värikkäillä konteilla, purjehtii sinisen meren yli osittain pilvisen taivaan alla.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus: Polttomoottori voi saavuttaa päästöttömän palamisen ja kaksinkertaisen hyötysuhteen

Argonia hyödyntävä uusi palamiskonsepti voi poistaa polttomoottoreiden typpioksidipäästöt kokonaan ja nostaa hyötysuhteen kaksinkertaiseksi dieselmoottoreihin verrattuna.