���ʵ���

Johtamisen laitos oli kutsunut professori Erkki Ormalan johdolla yhteistyökumppaneitaan ja koulun partnereita kuulemaan yritysten innovaatioprosessin johtamisen muutosta käsitelleen tutkimushankkeensa tuloksista. Samalla vaihdettiin ajatuksia siitä, millä eväillä suomalaisten yritysten innovaatiotoiminta saadaan luomaan kasvua kansantalouteen.

– Vanhoilla eväillä ei tässä kilpailussa enää menestytä, totesi professori Ormala avauspuheenvuorossaan. 

Ormala esitteli johtamansa tutkimushankkeen Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet  keskeisimmät tulokset kutsuvieraille, painottaen, että nyt tarvittaisiin innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista ja kannustimia uusimpien innovaatiomenetelmien käyttöönottoon yrityksissä. 

Tutkimuksen mukaan yritysten innovaatiotoiminnan pääpaino on tällä hetkellä pitkälti nykyisen toiminnan kehittämisessä ja pienimuotoisissa uudistuksissa, radikaalimpien ja kokonaan uutta liiketoimintaa luovien ratkaisujen jäädessä taka-alalle. Tutkimusta varten oli haastateltu 58 innovaatiojohtajaa 52 suomalaisessa yrityksessä.

Innovaatioprosessit tarkkailuun

UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska pohti tutkimustulosten innoittamana puheenvuorossaan innovaatioprosessia kokonaisuutena.

– Periaatteemme on, että innovaatioprosessista on tultava luonnollisesti jotain myös ulos, Ovaska painotti. Kysymykseen siitä, voiko ”innovaatiotuubi” vuotaa, Ovaska vastasi myöntävästi.

– On paljon ideoita ja orastavia innovaatioita, jotka jäävät putkeen tulematta koskaan ulos. Tämän haasteen taklaamiseksi olisi kehitettävä parempia innovaatiotyökaluja.

Johtaja Juha Saarnio Teknologiateollisuudesta muistutti, että yritykset tarvitsisivat tukea innovaatioputken päästä ulos tulevien ideoiden fasilitointiin ja jalkauttamiseen.

– Liian moni innovaation alku päätyy edelleen pöytälaatikkoon.

ALMA Diversion johtaja Minna Nissinen puolestaan painotti innovaatioprosessin alkupäätä ja muistutti, ettei koko prosessia ole olemassakaan, mikäli prosessin alkupäähän ei saada sisältöä. Siksi hänen mukaansa johtajuus olisi päivitettävä vastaamaan nykyaikaa.

– On käännettävä fokus sellaisen ilmapiirin ja kulttuurin luomiseen, joka ruokkii ja kannustaa innovoimaan. Niitä, jotka voivat sanoa uudistuksiin ”ei” löytyy useita organisaatioiden sisältä, mutta kuka onkaan tällä hetkellä yrityksessäsi se henkilö, jonka luo voit mennä kertomaan hyvästä ideasta ja jolla on valta sanoa ”kyllä!”.

Uusien innovaatiomenetelmien haasteet liittyvätkin siihen, kuinka ensin saada ihmiset ideoimaan, miten ideat organisoidaan ja millä keinoin kultahiput saadaan jouhevasti etenemään prosessissa niin, että ulos tulee jotain markkinoita tai toimialaa radikaalisti eteenpäin kehittävää. Juha Saarnion mukaan strategialla yritetään kuitenkin edelleen kovasti, jopa liikaakin, ohjata myös innovaatiotoimintaa yrityksissä.

– Epäonnistumiset ja vahingot voivat nekin synnyttää innovaatioita, Saarnio muistutti.

Yritysten ja yliopistojen yhteistyö yksi innovaatiojärjestelmän tukipilareista

Tutkimuksen johtopäätöksinä syntyi joukko toimenpidesuosituksia. Perinteisesti vahva yhteistyö yliopistojen ja yritysten välillä tarvitsee edelleen kehittämistä siten, että sitä esimerkiksi tuettaisiin kannustinjärjestelmien avulla. Tällä saataisiin lisättyä aloitteellisuutta innovaatioyhteistyöhön myös yliopistojen puolelta.

Nyt yritysten huolenaiheena on se, että liike-elämää hyödyntävä soveltava ja ongelmalähtöinen tutkimus olisi hiipumassa ja osapuolet etääntymässä toisistaan.

Yliopistoissa olevaa huippuosaamista ja tutkimustietoa pitäisi saada kanavoitua yliopistoilta yrityksiin nykyistä paremmin ja nopeammassa tahdissa. Erkki Ormala kertoi, että vastaavaa tutkimusta, jossa tarkasteltaisiin innovaatioprosessia kokonaisuutena, ei ole tehty samassa laajuudessa muissa EU-maissa. Kauppakorkeakoulu on tässä suhteessa suunnannäyttäjä.

– Laadimme tutkimustulosten ja toimenpide-ehdotusten pohjalta yrityksille suunnatun koulutusaineiston ”best-practices”-malleista, Ormala paljasti.

Tutkimushanke saa jatkoa. Seuraavassa vaiheessa selvitetään yritysten innovaatiotoimintaa ja innovaatiojärjestelmien vaikuttavuutta 11 EU-maassa ja EU-tasolla. Hankkeen kesto on kaksi vuotta ja sen saama kokonaisrahoitus 2,4 miljoonaa euroa.

(aaltodoc.aalto.fi)

Kauppakorkeakoulun järjestämät Knowledge Sharing Breakfast -kutsuvierasseminaarit on suunnattu elinkeinoelämän johdolle, päättäjille ja vaikuttajille. Tarjolla on tuoreinta tietoa ja inspiroivaa keskustelua ajankohtaisista teemoista.