ÄûÃʵ¼º½

Uutiset

Koen Van Leemput käyttää tekoälyä lääketieteellisen kuvantamisen apuna

Suurin haaste on menetelmien soveltaminen laboratorioympäristöstä potilaiden hoitoon, uusi professori sanoo.
Koen Van Leemput
Kuva: Mikko Raskinen/Aalto-yliopisto

Mitä tutkit ja miksi?

Analysoin tietokoneen avulla lääketieteellisiä kuvia, esimerkiksi tietokonetomografia- tai magneettikuvia. Yritämme mitata kuvista esimerkiksi niissä näkyviä rakenteita, kuten sydämen, kallon tai tiettyjen aivojen alueiden kokoa tai muotoa. Tästä on hyötyä esimerkiksi sen selvittämisessä, miten tiettyä sairautta sairastavien ihmisten aivot eroavat terveiden ihmisten aivoista. Tutkimus on avuksi myös esimerkiksi lääkekokeissa tai uusien hoitomuotojen arvioimisessa.

Haastavinta on soveltaa ihmisryhmien välisiä eroja selvittävistä ryhmätutkimuksista saatavia oivalluksia yksilöihin. Oletetaan esimerkiksi, että meillä on yksi potilas, jolla on diagnosointia tai hoitoa vaativa sairaus. Tämä tilanne poikkeaa merkittävästi ryhmätutkimuksesta, koska nyt käytettävät kuvat tulevat jostakin sairaalasta, ne on otettu kyseisen sairaalan parhaaksi katsomalla tavalla, eri laitteilla ja laiteasetuksilla kuin tutkimuksessa. Ja nämä potilaat eivät ole terveen näköisiä, heillä voi olla esimerkiksi suuri aivokasvain. Se on kuin kuvantamista luonnossa verrattuna laboratorioon. Tähän meillä ei ole vielä selkeitä ratkaisuja.

Miten sinusta tuli professori?

Tiesin aina haluavani professoriksi, tai keksijäksi. Muistan nähneeni lapsena televisio-ohjelman, jossa oli joku tyyppi, keksijä, joka oli professori. Tiesin, että tätä minä haluan tehdä. Muuten etenin normaalilla tavalla akateemisen uran eri vaiheiden läpi.

Mikä on urasi tähänastinen kohokohta?

Ei ole vain yhtä asiaa. Olen suuri musiikin ystävä, ja tämä on vähän kuin joku kysyisi sinulta suosikkikappalettasi. Spotify-listallani on noin 300 kappaletta ja ne ovat kaikki upeita!

On itse tutkimus, saavutettu edistys ja uusien löytöjen jännitys – sellaisen tekeminen, mitä kukaan ei ole aiemmin tehnyt. Sitten on tietysti työskentely nuorten parissa; jokainen sukupolvi on uusi aalto lahjakkuuksia. Näistä yritämme suodattaa hiomattomat timantit, muovata niitä ja auttaa niitä loistamaan. Lisäksi kirjoitamme paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joten vastaan tulee tutkimusartikkeleita, jotka ovat hyödyntäneet työkalujamme. Se on kiinnostavaa. Kaikki nuo asiat, ja monet muut.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

En tiedä mitä odottaa, mutta tiedän mitä toivoa. Tahdon vakiinnuttaa asemani täällä ja perustaa menestyvän tutkimusryhmän. Haluan toki rakentaa yhteyksiä suomalaiseen tutkijayhteisöön sekä kliinisiin yhteistyökumppaneihin, mutta samalla säilyttää kansainvälisen otteen. Haluan jatkaa työskentelyä kollegoideni kanssa Harvardissa ja olla yhteydessä myös eurooppalaisiin tutkijapiireihin.

Koen Van Leemput on aloittanut professorina neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella 1. helmikuuta. Hänellä on myös affiliaatio tietotekniikan laitoksella.

FCAI

Suomen tekoälykeskus FCAI on osaamiskeskittymä, jonka ovat käynnistäneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. FCAI:n tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka voi toimia ihmisen kanssa monimutkaisessa ympäristössä ja auttaa uudistamaan suomalaista teollisuutta. FCAI on yksi Suomen Akatemian lippulaivoista.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä keskustelemassa pöydän ääressä kannettavien tietokoneiden kanssa. Teksti: Visiting Professorships at TU Graz, 1.10.2026 - 31.1.2027.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi TU Graz:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva TU Graz Itävallassa kutsuu kokeneita post doc -tutkijoita hakemaan kahta täysin rahoitettua vierailijaprofessuuria. Hakuaika päättyy 20.2.2026, ja tehtävät alkavat 1.10.2026.
Moderni aula, jossa iso ruskea sohva, värikäs taideteos ja portaat. Takaseinällä on '50' logo.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttely muuttuu eläväksi verkossa – Suomen ja Ruotsin yhteistyön historia kaikkien ulottuville

Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo on luonut Hanaholmenin 50-vuotisjuhlanäyttelystä virtuaalimallinnuksen, joka on saavutettavissa kaikkialla maailmassa.
Ilmakuva raitiovaunusta kaarevalla radalla, jota ympäröivät puut ja rakennukset kaupunkimaisemassa aurinkoisena päivänä.
Palkinnot ja tunnustukset, ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle

Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Aalto-yliopiston asiantuntijat kehittivät hankkeen kestävyysratkaisuja.
Sininen hahmo pitää kahta punaista, abstraktia olentoa keltaista taustaa vasten.
Aalto Magazine Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää luovuudesta

Luovuus ei ole vain taiteilijoiden etuoikeus tai synnynnäinen lahja, vaan kaikille kuuluva taito, jota voi myös mitata, kehittää ja johtaa. Luova loikka -hankkeessa tutkittiin kahden vuoden ajan, miten luovuus näkyy ihmisten arjessa, työpaikoilla ja yritysten taloudellisessa menestyksessä. Tässä muutama esimerkki.