ʵ

Uutiset

Kohtaaminen: Hauska tavata, Helena Aspelin!

Väitöskirjatutkija Helena Aspelin kehittää proteiiniliimaa, jonka mallina on simpukoiden ja merirokkojen erittämä liima.
Tieteilijä, jolla on turkoosit käsineet, työskentelee laboratoriossa, joka on täynnä erilaisia ​​laitteita ja astioita.
Nita Vera kuvasi Helena Aspelinin Kemian tekniikan korkeakoulun laboratoriossa.

Kerrothan, mitä teet Aallossa. 

Olen ensimmäisen vuoden väitöskirjatutkija ja työskentelen professori Markus Linderin tutkimusryhmässä, jossa tutkimme, miten luonnonmateriaalien – kuten hämähäkkien seitin tai merieliöiden tuottamien aineiden – rakennetta ja ominaisuuksia voidaan jäljitellä uusien biomateriaalien kehittämisessä. Tutkimusryhmämme on osa LIBER-huippuyksikköä.

Omassa tutkimuksessani kehitän proteiiniliimaa, joka on johdettu merirokkojen ja simpukoiden DNA:sta. Tavoitteenamme on saada aikaan ekologisesti kestävä materiaali, joka toimii yhtä hyvin kuin luonnossa – tai vielä paremmin. Liima on ainutlaatuista, sillä se toimii sekä kuivissa että kosteissa olosuhteissa ja jopa veden alla.

Miten päädyit käyttämään tutkimuksessasi juuri simpukoita ja merirokkoja?

Useimmat perinteiset liimat vaativat kuivat olosuhteet toimiakseen, mutta merieliöiden liimat ovat poikkeus. Simpukat ja merirokot pystyvät tuottamaan proteiinipohjaista liimaa veden alla ja muun muassa kiinnittymään erittäin tiukasti kiviin ja veneiden pohjiin. Siitä syntyi ajatus kehittää vastaavaa, ympäristöystävällistä liimaa. Olemme kehittäneet materiaalia yhdessä kollegani Jianhui Fengin kanssa. Aihe sai alkunsa jo diplomityöstäni, ja Jianhui toimi myös diplomityöni ohjaajana.

Liimaa on hyvin vaikea kerätä riittäviä määriä suoraan luonnosta. Esimerkiksi simpukoiden tuottamaa liimaa saadaan vain noin gramma kymmenestätuhannesta yksilöstä. Siksi olemme tuottaneet näitä liimoja käyttämällä E. coli -bakteereja. Siirrämme niihin muokattua DNA:ta, joka ohjaa halutun proteiinin tuotantoa. Bakteerit kasvavat nopeasti, ovat edullisia, ja niiden tuotantoprosessi on ympäristöystävällinen. Bakteerituotanto mahdollistaa myös näiden proteiinien muokkausta, jotta ne soveltuisivat paremmin eri käyttötarkoituksiin.

Mihin tällaista materiaalia voidaan käyttää?

Kehittämäämme liimaa voidaan käyttää laajasti esimerkiksi komposiittimateriaaleissa. Vedenkestävyyden ja bioyhteensopivuuden ansiosta ainetta voidaan käyttää lääkinnällisenä liimana (medical adhesive) ja koralliriuttojen korjaamisessa. Proteiiniliimalla voidaan toivon mukaan tulevaisuudessa parantaa jopa suuria kudosvaurioita – ja pelastaa siten ihmishenkiä. 

Tällä hetkellä keskityn erityisesti tutkimaan, miten materiaali toimisi lääkinnällisenä liimana. Yleensä liimoja käytetään iholla, missä kosteutta on vähän, mutta me haluamme tutkia, voisiko tätä liimaa käyttää myös ihmiskehossa. Seuraavaksi haluamme selvittää tarkemmin, mihin käyttötarkoituksiin liimamme soveltuisi parhaiten. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on viedä kehittämämme materiaali tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen asti.

Helena Aspelinin tutkimukseen voi tutustua tarkemmin näyttelyssä ”Liimojen tulevaisuus – simpukoiden ja merirokkojen inspiroimana”. Näyttelytiimissä ovat työskennelleet myös väitöskirjatutkija Jianhui Feng sekä professorit Markus Linder ja Barbara Pollini. Tutkimus on mukana Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä 5.9.–28.10.2025 Marsiossa Aalto-yliopiston kampuksella, osoitteessa Otakaari 2. 

Artikkeli on julkaistu (issuu.com) syyskuussa 2025.

LIBER community

LIBER – Suomen Akatemian huippuyksikkö

Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) perustettiin Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaksi 2022-2029.

LIBERin tavoitteena on luoda dynaamisia ja pehmeitä hybridimateriaaleja, jotka pystyvät oppimaan, sopeutumaan tai reagoimaan ympäristöönsä.

Ihmisiä näyttelytilassa

Designs for a Cooler Planet 2025 -näyttely

Aalto-yliopiston suurin vuosittainen näyttely esittelee poikkitieteellisiä kokeiluja. Tutustu prototyyppeihin ja ratkaisuihin.

Tapahtumat
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Lähikuva tieteellisestä instrumentista, jossa kultaa ja pronssia, johtoja ja merkintöjä laboratoriossa.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa

Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Henkilö seisoo ulkona syksyllä, yllä harmaa huppari ja vihreä takki. Taustalla puut oransseine lehtineen.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä

Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Henkilö pukeutuneena vaaleanharmaaseen huppariin seisoo sisätiloissa, taustalla tiiliseinä ja vihreitä kasveja.
Nimitykset, Yliopisto Julkaistu:

Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus

Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.