ʵ

Uutiset

Koneoppiminen tehostaa maataloutta ennustamalla kasvin ja sen ympäristön välistä vuorovaikutusta

Julkaistu:
Koneoppimismenetelmiä tullaan testaamaan peltoviljelyssä, kasvihuonekasvatuksessa ja kasvinjalostuksessa.
Jussi Gillberg. Kuva: Aalto-yliopisto.

Tekes on myöntänyt vajaa 0,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston pilottiprojektille, jonka tavoitteena on kehittää koneoppimismenetelmiä vastaamaan maatalouden haasteisiin. Hanke päättyy vuoden 2018 lopulla.

Koneoppimista on harvemmin hyödynnetty alkutuotannon haasteisiin. On kuitenkin arvioitu, että väestönkasvun myötä vuonna 2050 ruoan kysyntä ylittää tarjonnan noin 60 %:lla. Oma lukunsa on ilmastonmuutos, joka tullee aiheuttamaan merkittäviä lisähaasteita. Alkutuotannon tehostaminen on tarpeen, jotta ihmiskunnalle ylipäätään riittää ruokaa.

”Projektissa tullaan hyödyntämään yksilöllistetyn lääketieteen menetelmiä, jotka on kehitetty Aalto-yliopistolla professori Samuel Kasken johdolla. Voidaan ajatella, että hankkeessa käytetään alun perin täsmälääketiedettä varten kehitettyjä koneoppimismenetelmiä pelto- ja kasvihuonekohtaisesti, koska ennusteongelmat molemmilla soveltamisalueilla ovat hyvin samankaltaisia”, kuvailee hankkeen johtava tutkija Jussi Gillberg.

Pilottivaiheessa koneoppimismenetelmiä tullaan edelleen kehittämään. Perinteiseen peltoviljelyyn liittyen pyritään tunnistamaan kasvilajikkeita, jotka soveltuvat kullekin pellolle mahdollisimman hyvin. Kasvihuonekasvatuksessa taas säädetään koneoppimisen avulla kasvihuoneen olosuhteita optimaaliseksi. Näiden lisäksi tullaan myös kehittämään tarkempia ennustustyökaluja kasvinjalostajille.

Tehokasta ja ennustettavaa viljelyä

”Koneoppimisen avulla voidaan selvittää pellon hyvä käyttötarkoitus ja kulloiseenkin ilmastoon parhaiten soveltuvat viljelykasvit. Kyse on kasvin ja sen ympäristön välisen vuorovaikutuksen ennustamisesta. Kasvilajike, joka on muita satoisampi jollain tietyllä pellolla, voikin olla muita lajikkeita heikompi toisaalla”, lisää Gillberg.

”Kasvien viljelyssä olennaista on genotyypin, kasvin perimän, yhteisvaikutus ympäristön kanssa. Parhaimmillaan hankkeessa syntyvien menetelmien ja tapojen avulla voidaan ennustaa kasvinjalostusaineistojen menestystä uusissa olosuhteissa”, kuvailee Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen.

Projektissa on yrityskumppaneina mukana Boreal Kasvinjalostus Oy:n lisäksi Mtech Digital Solutions Oy ja Netled Oy, joka on erikoistunut tehokkaisiin kasvihuoneisiin. Yhdessä yrityskumppanien kanssa hankkeessa selvitetään erilaisia mahdollisuuksia kaupallistaa kehitettyä teknologiaa. ۳ٱ𾱲ٲötä tehdään myös Luonnonvarakeskuksen kanssa.

äپٴDz:

Jussi Gillberg
Tohtoriopiskelija
Aalto-yliopisto

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö koskettaa suurta kiveä tiilirakennuksen edessä, sinisen taivaan alla.
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa

Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Moderni rakennus, jossa värikäs laatoitettu julkisivu, jossa integroitu aurinkopaneeli. Taivas on kirkas ja vaaleansininen.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Joukko kerääntynyt moderniin rakennukseen isojen ikkunoiden ja puisten yksityiskohtien kanssa, seuraa puhujaa lavalla.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ARTS viestii verkostolleen uudella uutiskirjeellä ja avaa keskustelua LinkedInissä

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on käynnistänyt uuden Friends of Aalto ARTS -uutiskirjeen sekä avannut oman LinkedIn-sivun.
Mies tummansinisessä paidassa ja mustissa housuissa nojaa ruskeaan kalliomuurin seinään takan lähellä, jossa on kynttilöitä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa

Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.