ʵ

Uutiset

Koulutus ja tulot vaikuttavat covid-19 -kontaktinjäljityssovellusten hyväksymiseen

Sosiaalisesti ja digitaalisilta mahdollisuuksiltaan muita heikommassa asemassa olevat ihmiset sekä viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuvat muita kielteisemmin digitaalisten kontaktinjäljityssovellusten käyttämiseen covid-19:n hallinnassa.
Mobile phone. Photo: Aleksi Poutanen

Tohtorikoulutettava Yanqing Lin Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokseltasekä sekä My Villius Zetterholm ja Päivi Jokela Ruotsin Linné-yliopistosta havaitsivat digitaalisten covid-19-kontaktinjäljityssovellusten yleistä hyväksyntää analysoineessa katsausartikkelissaan, että yleinen hyväksyntä näitä sovelluksia kohtaan vaihteli eri kulttuurien ja sosiodemografisten luokkien välillä.

Tutkijat havaitsivat, että pienituloisemmat, vähemmän koulutetut ja viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuivat näiden sovellusten käyttöön muita kielteisemmin.

Yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet ja valvonnan pelko ovat yleisiä esteitä hyväksynnälle. Osa ihmisistä ei usko, että heidän tietojansa säilytetään turvallisesti tai että niitä käytetään vain epidemioiden hallintaan.

Tutkimus osoitti, että korkeammin koulutetut ja parempituloiset henkilöt, joilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa, suhtautuivat muita hyväksyvämmin digitaalisiin kontaktinjäljityssovelluksiin. Tärkeimpänä hyväksymistä edistävänä tekijänä tutkijat pitivät luottamusta.

Toinen merkittävä havainto koskee kontaktinjäljitysteknologioihin liittyviä väärinkäsityksiä ja niiden roolia kontaktien jäljittämisessä. Jotkut esimerkiksi uskovat, että tällainen teknologia suojelee heitä varoittamalla heitä välittömästi, kun he ovat lähellä tartunnan saanutta henkilöä.

Tutkijoiden mukaan nämä ovat vakavia väärinkäsityksiä ja edellyttävät lisätutkimuksia, koska ne voivat johtaa valheelliseen turvallisuudentunteeseen tai tarpeettomaan riskinottoon. On myös varmistettava, että käyttäjät ymmärtävät teknologioita riittävästi, jotta he osaavat käyttää niitä turvallisesti.

 ”On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin ihmiskeskeisiä näkökulmia, jotta tällaisia uusia teknologioita voidaan suunnitella ja käyttää eettisesti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, tutkijat toteavat.

Tutkimus julkaistiin Informatics-lehden erityisnumerossa ”Managing the Consequences of COVID-19 in the Every-Day Working, Learning, and Interacting Life”. Tutkimus kokosi yhteen tulokset 25:stä tutkimuksesta neljästä maanosasta eri puolilta maailmaa.

Muun muassa Psychreg-julkaisu on uutisoinut tutkimuksesta:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.