Kuntien maapolitiikasta tarvitaan enemmän avointa tietoa
Maapolitiikalla tarkoitetaan julkisten toimijoiden, kuten valtiovallan ja kuntien, harjoittamia maan hankintaan, luovutukseen, hallintaan ja suunnitellun käytön edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Kärjistettynä tämä tarkoittaa sitä, että maapolitiikan kautta päätetään mitä rakennetaan ja minne, ja siten vaikutetaan yhdyskuntien kehitykseen. Kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen ja poliittisten megatrendien seurauksena maapolitiikan toimintaympäristöön kohdistuu tänä päivänä monia muutospaineita.
Aalto-yliopiston ja Owal Group Oy:n yhteistyönä tehdyssä valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kuntien maapolitiikan nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tutkimuksessa keskityttiin maapolitiikan eri keinoihin, niiden käyttöön ja toimivuuteen, maapoliittiseen tavoitteenasetantaan ja toimenpiteiden tai keinojen vaikutuslogiikkaan sekä maapolitiikan seurantaan ja raportointiin. Kuntien maapolitiikan nykytilaa ja vaikuttavuutta ei aiemmin ole tarkasteltu kokonaisuutena.
Helposti saatava tieto lisää sidosryhmien ymmärrystä
Tutkimuksen näkökulmia olivat maapolitiikan avoimuus ja tasapuolisuus, jotka vaikuttavat siihen, miten eri sidosryhmät hyväksyvät maapolitiikan toimet. Laajan haastatteluaineiston avulla onnistuttiin dokumentoimaan maapolitiikan asiantuntijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä toiminnan tavoitteista, maapolitiikan keinojen käytöstä, hyväksyttävyyden kokemuksista ja maapolitiikan roolista yhdyskuntakehityksen ohjaamisessa. Osa kuntien käytössä olevista maapolitiikan keinoista mahdollistaa voimakkaita interventioita yksityisten oikeudelliseen asemaan. Tästäkin syystä avoimuudella, hyväksyttävyydellä sekä mahdollisuudella seurata ja kontrolloida kunnan toimintaa on erityinen merkityksensä maapolitiikassa ja sen keinojen käytössä.
Tutkimus esittää monia kehittämisehdotuksia ja suosituksia maapolitiikalle. Tarjolla olevaan tietoon pitäisi päästä käsiksi nykyistä helpommin ja dataa olisi kerättävä entistä systemaattisemmin. “Laajempien aineistojen ja helpommin saavutettavan datan ansiosta maapolitiikasta olisi helpompi tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä. Lisäksi systeemaattisempi seuranta ja data edistää myös maapolitiikkatyön kehittämistä ja vaikuttavuuden arviointia kunnissa. Tutkimus kannustaakin toimijoita pohtimaan sitä, miten tiedon saavutettavuutta voitaisiin lisätä jatkossa.”, apulaisprofessori Heidi Falkenbach kertoo.
Lisäksi tutkimuksessa on havainnollistettu esimerkein maapolitiikan tavoitteenasetantaa ja vaikuttavuusajattelua sekä luonnosteltu edelleen kehitettäväksi maapolitiikan raportointikehikko, jolla maapoliittista toimintaa voitaisiin seurata, arvioida ja valvoa. Tutkimuksen tulokset sekä kehittämisehdotukset ja suositukset ovat vapaasti kuntien, maapolitiikan sidosryhmien ja lainsäätäjien hyödynnettävissä.
Tutkimuksen on teettänyt valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminta.
Lue koko .
äپٴᲹ:
Apulaisprofessori Heidi Falkenbach
heidi.falkenbach@aalto.fi
Professori Ari Ekroos
ari.ekroos@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.