Kuusi Aalto-yliopiston alumnia palkittiin taiteen valtionpalkinnolla
Taiteen edistämiskeskus palkitsi 27.11.2018 taiteen valtionpalkinnoilla 16 taiteilijaa. Kuusi heistä on Aalto-yliopiston alumneja.
- Arkkitehtuurin valtionpalkinto: arkkitehdit Trevor Harris ja Hennu Kjisik
- Elokuvataiteen valtionpalkinto: elokuvaohjaaja Zaida Bergroth
- Kuvataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Sasha Huber
- Sarjakuvataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija ja sarjakuvantekijä Kati Rapia
- Valokuvataiteen valtionpalkinto: valokuvataiteilija Susanna Majuri
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho jakoi palkinnot 27. marraskuuta taidetoimikuntien 50-vuotisjuhlassa, Taike-Gaalassa Helsingissä.
”Taide uudistaa yhteiskuntaa, toteuttaa elämyksiä ja lisää taloudellista kasvua”, ministeri Terho sanoi. ”Taiteellisen luomistyön tekevät taiteilijat. Valtionpalkinnot ovat yksi tapa kunnioittaa heidän työtään.”
Valokuva: Rasmus Hartikainen/ Taiteen edistämiskeskus
Alumneillemme myönnettyjen palkintojen myöntämisperusteet:
Arkkitehtuurin valtionpalkinto
Arkkitehdit Trevor Harris (s. 1949) ja Hennu Kjisik (s. 1948) ovat rikastuttaneet suomalaista ja kansainvälistä arkkitehtuurikenttää jo vuosikymmenten ajan. Yhteisessä toimistossa on syntynyt korkeatasoisia toteutuksia ja arkkitehtuurikilpailujen voittoja, kuten Hakaniemenrannan ideakilpailu tänä vuonna, mutta myös näyttelyitä, seminaareja, kansainvälistä kehitysyhteistyötä ja alan tutkimusta. Professoreina toimiessaan Harris ja Kjisik ovat jakaneet tietouttaan ja innostustaan uusille sukupolville ja korostaneet arkkitehdin korkeaa ammattietiikkaa.
Elokuvataiteen valtionpalkinto
Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth (s. 1977) on tehnyt taiteellisesti tinkimättömiä, omaäänisiä elokuvia, jotka jättävät jäljen katsojaan. Elokuvia yhdistää omaksi itseksi kasvamisen teema. Bergroth on ansioitunut erityisesti perheen sisäisten jännitteiden ja perhesuhteiden kuvaajana, mikä näkyy myös hänen viimeisimmässä elokuvassaan Miami. Vahva sisarusdraama tarjoaa naisnäyttelijöille rikkinäisten mutta vahvojen naisten rooleja, joihin elokuvakatsoja samastuu samalla, kun elokuvan käänteet yllättävät.
Kuvataiteen valtionpalkinto
Kuvataiteilija Sasha Huber Saarikon (s. 1975) taide hakee johdonmukaisesti oikeudenmukaisuutta ja historian oikaisuja. Hänen kolonialismin historiaa purkavat teoksensa ovat vahvoja eettisten vaatimusten ja esteettisen ilmaisun yhdistelmiä, jotka puhuttelevat kansainvälisiä yleisöjä. Huber käyttää taiteessaan monia ilmaisumuotoja: performanssia, valokuvaa, liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa, tekstidokumentaatiota ja ääntä. Teoksia leimaa kollektiivinen ajattelu ja kollektiiviset teot, jotka vahvistavat kulttuurista ja poliittista moniarvoisuutta.
Sarjakuvataiteen valtionpalkinto
Kuvataiteilija, sarjakuvantekijä Kati Rapia (s. 1972) on tinkimätön, persoonallinen ja omaääninen kertoja ja monen kuvallisen ilmaisutavan mestari. Hän luo näyttelytiloihin sarjakuvan kollaasimaista estetiikkaa, ja hänen sarjakuvateoksensa tekevät sekä tarinan että kuvamaailman osalta tarkkoja huomiota maailmasta. Tuoreimpana esimerkkinä on sarjakuvateos ʲöäپ. Se on poikkeuksellinen teos suomalaisen nykysarjakuvan kentässä ja taidokas esimerkki historian kertomisen mahdollisuuksista yhdistäessään erilaisia lähteitä uudella tavalla.
Valokuvataiteen valtionpalkinto
Valokuvataiteilija Susanna Majurin (s. 1978) kuvissa toistuvat tietyt teemat kuten vesi, pohjoinen maisema ja ihminen, mutta samalla kuvat ovat omaperäisiä ja visuaalisesti vietteleviä. Todellista ja unenomaista yhdistävät valokuvat kertovat katkelmia tarinoista, tunteista ja mielentiloista. Vuoden 2004 debyyttinäyttelystään lähtien Majurin töitä on ollut esillä kotimaassa ja ulkomailla. Hänen erityinen kuvakielensä ja värinkäyttönsä ovat vaikuttaneet nuoremman sukupolven valokuvataiteilijoiden visuaaliseen ajatteluun.
Lue lisää uutisia
Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle
Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Aalto-yliopiston asiantuntijat kehittivät hankkeen kestävyysratkaisuja.
Maisema-arkkitehti Sara Korkeamäki sai Lappset-stipendin
Korkeamäki tarkastelee diplomityössään luontokadon moniulotteista haastetta ja etsii siihen ratkaisuja maisema-arkkitehtuurin keinoin.
Toivoa ei vain odoteta – sitä tutkitaan, kyseenalaistetaan ja luodaan Aallossa
Sanakirjan mukaan toivo on tunne siitä, että jotakin suotuisaa tapahtuu. Toimittaja lähti etsimään toivoa yliopiston kampukselta. Vastaan tuli toteutuneita toiveita, kriittistä toivontutkimusta sekä toivoa, joka on luotava itse.