äǰٴǰlle miljoonarahoitus – tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla
Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission H2020-ohjelmasta vuosille 2019–2022. Aalto-yliopiston on osa tätä infrastruktuuria, ja sen osuus rahoituksesta on 1,2 miljoonaa euroa.
Akateemikko Olli V. Lounasmaan vuonna 1965 perustama äǰٴǰ on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Rahoituksella kehitetään äǰٴǰn tutkimusinfrastruktuuria, järjestetään uusia kryogeniikan eli alhaisten lämpötilojen tekniikan kursseja sekä tuetaan kansainvälisiä tutkimusryhmiä äǰٴǰn käyttämisessä ja siellä vierailemisessa.
äǰٴǰta johtavan professori Pertti Hakosen mukaan rahoitus vahvistaa entisestään laboratorion asemaa eurooppalaisessa tutkimuskentässä.
”Tarkoituksena on avata ja kehittää äǰٴǰn tutkimusinfrastruktuuria laajemmalle kvanttiteknologian ja -materiaalien käyttäjäkunnalle. Laboratorion laitteistoilla voidaan tutkia esimerkiksi kvanttikoherenssia tai topologista suprajohtavuutta”, Hakonen kertoo.
äǰٴǰn tutkimusinfrastruktuuria hyödynnetään parhaillaankin useissa Euroopan Unionin rahoittamissa tutkimusprojekteissa, kuten kvanttibittilämpöventtiileiden rakentamisessa ja Higgsin hiukkasten tutkimuksessa.
Kvanttiteleportaatiota ja haamuvuorovaikutusta
EU rahoittaa tulevina vuosina miljardilla eurolla kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimusta , jossa on mukana useita tutkimusryhmiä Aalto-yliopiston johtamasta ja Suomen Akatemian rahoittamasta kvanttiteknologian kansallisesta huippuyksiköstä. Esimerkiksi Mikko Möttönen ryhmineen tutkii lippulaivan Quantum Microwave Communication and Sensing (QMiCS) -projektissa lähelle absoluuttista nollapistettä jäähdytettyjen suprajohtavien piirien välittämiä mikroaaltoja ja niiden kvanttimaailman ominaisuuksia: lomittumista ja kvanttiteleportaatiota.
Tulevaisuuden optomekaanisiin teknologioihin keskittyvässä eurooppalaisessa -projektissa professori Mika Sillanpää tutkimusryhmineen onnistui muun muassa havaitsemaan Einsteinin ennustaman haamuvuorovaikutuksen massiivisten kappaleiden välillä. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin äǰٴǰssa Euroopan Unionin Horizon 2020 -ohjelman tuella.
on Euroopan unionin rahoittama Future & Emerging Technologies (FET) Flagship -projekti. Pertti Hakonen ryhmineen onnistui äǰٴǰssa todentamaan Wignerin hilan, mikä voi johtaa sovelluskohteisiin kvanttilaskennassa ei-konventionaalisilla partikkeleilla.
Pertti HakonenKehitämme itse äǰٴǰssa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa.
”Kehitämme itse äǰٴǰssa myös ultraherkkiä kvanttisensoreita, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi nanoelektroniikan tutkimuksessa. Se tuo huomattavaa kilpailuetua”, Hakonen sanoo.
äǰٴǰ on osa mikro-, nano- ja kvanttiteknologian kansallista huippututkimusinfrastruktuuria OtaNanoa. Se muodostettiin vuonna 2013 ja se sai vuodenvaihteessa 1,5 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta infrastruktuurin strategisia päivityksiä varten. OtaNanoa hallinnoivat Aalto-yliopisto ja VTT, ja sen koordinoinnista vastaa Aalto-yliopisto. EMP saa rahoitusta Euroopan Unionin tutkimusta ja innovaatioita rahoittavasta Horisontti 2020 -ohjelmasta (projektisopimuksella numero 824109).
äپٴDz:
Pertti Hakonen
Professori
Aalto-yliopisto
pertti.hakonen@aalto.fi
puh. 050 344 2316
– kvanttiteknologian kansallinen huippuyksikkö
Euroopan Unionin äǰٴǰta hyödyntäviä hankkeita:
äǰٴǰn viimeisimpiä tutkimusuutisia:
Tutkijat saivat virtapiirin hyppäämään yhden energiatason yli
Higgsin hiukkasia voi löytyä lisää suprajuoksevan heliumin avulla
Tutkijat rakensivat lämpöventtiilin kvanttibitistä
Erittäin tarkkaa anturiteknologiaa kvanttibittien ja koneoppimisen avulla
Kvanttifysiikan ja -teknologian tutkimukselle EU:lta miljardirahoitus – Aalto-yliopisto mukana kolmessa projektissa
Einsteinin ennustama haamuvuorovaikutus todennettu massiivisten kappaleiden välillä
Grafeenissa ensi kertaa todennettu Wignerin hila vie kohti uutta kvanttilaskentaa
Maailmankaikkeuden salaisuudet löytyvät suuresta sinisestä sylinteristä
Tutkijat löysivät uusia todisteita aikakiteiden olemassaolosta
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.