Laboratoriokurssi käyttää hyväkseen draamaa ja panostaa opiskelijoiden oma-aloitteisuuteen ja tiimitaitoihin
Sellu ja Paperi Oy palkkaa kaksi asiantuntijaryhmää parantamaan ja monipuolistamaan tehtaidensa tuotteita ja prosesseja. Myöhemmin yritys järjestää televisioitavan tilaisuuden, missä asiantuntijat esittelevät työnsä tuloksia ja niiden sovellettavuutta yrityksen sellutehtailla Huitsinnevadassa ja Läsäkoskella. Tämän jälkeen asiantuntijat vastaavat toimittajien ja yleisössä olevien paikallisten yritysedustajien, ympärisöaktivistien sekä huolestuneiden paikkakuntalaisten kysymyksiin.
Mistä oikein on kysymys?
“Tämä on Kemian tekniikan korkeakoulun diplomi-insinööriohjelman Biomass Refining -pääaineeseen kuuluva laboratoriokurssi Biomass Pretreatment and Fractionation - in Laboratory”, kertoo yliopistonlehtori Kyösti Ruuttunen.
Kurssi käsittelee biotuotteiden, kuten sellun, valmistusta. Alan laboratoriokurssit ja -työt ovat aiemmin olleet tyypillisesti hyvin tarkasti määriteltyjä ja ohjeistettuja. Kurssilla on tehty ryhmätöitä, mutta käytännössä ryhmän jäsenet ovat jakaneet tehtävät ja tehneet ne yksin, jonka jälkeen ne on vain koottu yhteen. Eli varsinaisesta tiimityöskentelystä ei voi puhua.
“Tähän halusin muutoksen”, Ruttunen sanoo. “Tiesin, että Aallon Design Factoryssa järjestetään kursseja, joissa keskitytään nimenomaan tiimityöskentelyyn. Otin yhteyttä Design Factoryyn, ja yhdessä silloin kehitysasiantuntijana toimineen Maria Clavertin (nyk. työelämäprofessori) kanssa aloimme ideoimaan ja suunnittelemaan kurssia”, hän jatkaa.
Näin syntyi Sellu ja Paperi Oy. Laboratoriotyöt, jotka tehdään yrityksen – vaikkakin kuvitteellisen – tarpeisiin, ovat mielekkäämpiä kuin ilman kontekstia tai oikeaa tarkoitusta varten tehtävät työt. Sellun ja muiden biotuotteiden valmistus on edelleen kurssin pääsisältö, mutta kurssilla käsitellään myös muun muassa sellutehtaiden sivuvirtoja, joita voitaisiin käyttää raaka-aineina uusille tuotteille.
Tiimit Dustbusters ja PatrikLainePahvi
Opiskelijat muodostivat kaksi tiimiä, joista toinen käsitteli sahanpurua ja toinen kierrätettyjä aaltopahvilaatikoita. He pohtivat, millaisia uusia tuotteita näistä voisi valmistaa ja suunnittelivat laboratoriossa tehtävät tutkimukset itsenäisesti sen mukaan.
Opiskelijat pitivät kurssin päätösesityksensä Design Factoryssa kuvitteellisessa TV-ohjelmassa. He kertoivat, miten tutkimus oli edennyt, ja millaisia tuloksia he olivat saaneet. Heidän piti kyetä myös perustelemaan kehittämiensä tuotteiden ja niiden tuotannon hyviä puolia, kun huolestuneiden kansalaisten ja ympäristöaktivistien roolissa olevat opiskelijat esittivät yllättäviä tai kiperiä kysymyksiä muun muassa tuotteiden ja valmistusprosessien ympäristö-, kustannus- ja työllisyysvaikutuksista.
”Esitän itse kurssin opetustilanteissa aina välillä Sellu ja Paperi Oy:n tutkimusjohtajaa Ken Suurtyötuntia. Ohjaan tietysti opiskelijoiden työtä pedagogisesti niin, että he oppivat tietyt sellun keiton perusasiat, jotka heillä pitää olla hallussaan kun täältä valmistuvat. Mutta muuten heidän työskentelynsä on nyt paljon vapaampaa”, Ruuttunen kertoo.
”Kurssi on toteutettu yhdessä Design Factoryn kanssa jo neljä kertaa. Se vaatii opiskelijoilta paljon vastuunottoa, oma-aloitteisuutta ja ryhmätyötaitoja. Jotkut haluaisivat perinteisempää opetusta ja enemmän ohjausta, mutta suurimmaksi osaksi kurssista on tullut vain positiivista palautetta. Sitä paitsi, kaikki edellä mainitut ominaisuudet ovat sellaisia, joita opiskelijat tarvitsevat siirtyessään työelämään”, Ruuttunen jatkaa.
Draaman elementtien mukaan ottaminen on Ruuttusen mukaan tehnyt kurssista mielekkäämmän, mutta kaikkien kurssien ei hänen mielestään kuitenkaan pidä olla samanlaisia.
”On hyvä, jos tarjolla on mahdollisimman paljon erilaisia kursseja, se pitää opiskelijoiden mielenkiintoa yllä”, hän sanoo.
Teksti ja kuvat: Helena Seppälä / Aalto-yliopisto
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.
Tekoälyn ja ihmisen erimielisyys on tutkijalle jännä arvoitus
Francesco Croce tutkii multimodaalisia perustamalleja, erityisesti niiden hyökkäyksensietokykyä.