Loistoristeilijä ei synny ilman tutkimusta
Yli 30 vuotta laivanrakennusalalla työskennelleen Sisko Hellgrenin, 61, väitöskirja sai alkunsa arkipäiväisestä sisuuntumisesta.
Hellgren työskenteli loistoristeilijöitä valmistaneen STX-telakan projektipäällikkönä ja mietti, että laivoja voisi rakentaa paljon tehokkaamminkin. Työtunteja ja kustannuksia voisi nipistää laadusta tinkimättä.
Loistoristeilijän suunnittelu ja rakentaminen on valtava projekti, joka kestää vuosia. Isossa hankkeessa on myös monia vaiheita, joissa jokin voi mennä vikaan.
"Pystytäänkö arkkitehdin suunnitelma toteuttamaan teknisesti? Löytyykö riittävästi tekijöitä oikeaan aikaan. Pitääkö aikataulu? Jos vastaus johonkin on ei, seuraa ongelmia", Hellgren sanoo.
Hän alkoi tutkia, millainen organisaatio rakentaa laivan tehokkaimmin. Onko paras ratkaisu ylhäältä alas kulkeva linjaorganisaatio alaosastoineen vai projektien mukaan jaettu organisaatio? Kolmas vaihtoehto oli näiden kahden yhdistelmä.
"Projektiorganisaatio oli paras. Siinä kaikilla on selvästi määritellyt vastuut. Kaikki tietävät, mitä tekevät. Linjaorganisaatiossa työnjako voi olla epäselvä."
Laiva on lastattu tekniikalla
Hellgren hyödynsi väitöstyössään vuosikymmenten mittaista kokemustaan ja tekemiään havaintoja.
"Toivon, että nuoret ja juuri telakka-alalle tulleet voisivat ammentaa väitöskirjan tuloksista omaan työhönsä. Vanhoja virheitä ei kannata toistaa", hän sanoo.
Hellgrenin mukaan telakkateollisuus on hyvin riippuvainen tekniikan tutkimuksesta.
"Loistoristeilijä on kuin kelluva kaupunki, joka liikkuu ympäri maailmaa. Se tuottaa oman energiansa, käsittelee jätteensä, tarjoaa erilaisia palveluita… Laivan tekemisessä tarvitaan laivatekniikan lisäksi samojen teknisten alojen osaamista kuin oikean kaupungin suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarvitaan muun muassa arkkitehtejä sekä materiaali-, kone-, ympäristö ja energiatekniikan taitajia."
Jokaisessa uudessa loistoristeilijässä on aina uusia teknisiä ratkaisuja, uusia innovaatioita, jotka ovat syntyneet vuosien tutkimuksen tuloksena.
Työlle tekijöitä
Juuri nyt telakkateollisuus käy kuumemmin kuin koskaan ennen. Tilauskirjat pullistelevat. Koulutetuista, osaavista tekijöistä ja suunnittelijoista on pula. Samanlainen tilanne on Uudenkaupungin autotehtaalla.
Nykyisin Royal Caribbean Cruises -telakkayhtiössä projektijohtajana työskentelevä Hellgren on pistänyt lusikkansa myös tähän soppaan. Hän on ollut perustamassa suomalaisten tekniikan korkeakoulujen yhteistyöyliopisto FITechiä (Finnish Institute of Technology), joka koettaa helpottaa osaajapulaa.
Viime syksynä perustettu FITech tarjoaa tekniikan alan korkeakouluissa opiskeleville opintokokonaisuuksia, jotka räätälöidään telakka- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Iso osa opinnoista on verkossa.
"Se yhdistää opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita ja diplomityön aiheita tarjoavia yrityksiä. Vähän kuin treffipalvelu", Hellgren nauraa.
FITech on ollut menestys. Kurssit ovat täyttyneet, ja ensimmäiset räätälöityjä opintoja suorittaneet diplomi-insinöörit valmistuvat pian.
Lue lisää uutisia
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Glitch-teos haastaa näkemään taiteen eri valossa
Laura Könösen veistos paljastettiin 14.10. Otaniemen kampuksella.
Esittelyssä Qi Chen: Luotettava tekoäly tarvitsee algoritmeja, jotka selviävät yllätyksistä
Tekoälyn kehittäjien on keskityttävä sovellusten turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, sillä ne liittyvät suoraan yhteiskuntien luottamukseen ja tasa-arvoon, sanoo tutkija Qi Chen.