ʵ

Uutiset

Lukijat uppoutuvat äänikirjaan hyvin eri tavoin – ja se näkyy aivoissa

Uutta aivotutkimusmenetelmää voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi luovuuden tutkimisessa.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.
Tutkimuksessa arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan. Kuva: Iiro Jääskeläinen.

Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat äänikirjaan uppoutumista toiminnallisen magneettikuvauksen ja tarinan mieleen tuomien sanojen avulla. Tutkimus osoitti, että toisiaan muistuttavat sanalistat ennustivat myös samankaltaisuutta aivojen toiminnassa.

Tutkimuksessa 16 henkilöä kuunteli professori Iiro Jääskeläisen kirjoittaman äänikirjan toiminnallisessa magneettikuvauslaitteessa (fMRI). Tämän jälkeen samat henkilöt kuuntelivat tarinan uudelleen 3–5 sekunnin pätkissä ja listasivat kuuntelun aikana mieleen tulleet sanat.

Esimerkiksi tarinan pätkä ”meni kohti makuuhuoneen ovea” voi toisille tuoda mieleen ovenkahvan, kävelemisen ja makuuhuoneen, kun taas joku toinen voi palauttaa mieleensä television, kodin ja lempisarjansa. Näkömielikuvatkin voivat olla erilaisia.

”Uppoutumista eli aivoaktiivisuuden samankaltaisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa keskimääräisenä, koko tarinan osalta, eikä yksittäisten lauseiden tasolla”, Jääskeläinen sanoo.

Tutkimukseen osallistuneiden tuottamia sanalistauksia arvioitiin semanttisen puun ja piileviä sanamerkityksiä koskevan analyysin avulla. Semanttisessa puussa pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi koira, koiraeläin tai spanieli ovat puussa toisiaan lähellä olevia sanoja, sen sijaan koira ja sukellusvene ovat kaukana toisistaan. Piilevien sanamerkitysten analyysi perustuu sanojen yhteisesiintymisen todennäköisyyksiin laajemmassa tausta-aineistossa. Tämän perusteella arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan.

Tutkijat havaitsivat listauksessa esiintyvien samankaltaisten sanojen ennustavan samankaltaisuutta henkilöiden aivojen aktiivisuudessa, erityisesti ohimo- ja päänlaen lohkon liitoskohdan kielialueilla ja näköaivokuorella.

”Jatkossa on mielenkiintoista tarkastella, voiko tämä johtua esimerkiksi kulttuuri- tai persoonallisuuden eroista”, Iiro Jääskeläinen sanoo.

Uutta menetelmää voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi mittaamalla luovuutta ja sen hermollista perustaa, tai tutkimalla miten kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset tulkitsevat maailmaa eri tavoin.

äپٴDz:

Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh. 050 560 9503

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

arotor adjustable stiffness test setup
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miljoonarahoitus uuden sukupolven koneteknologian kehittämiseen – tavoitteena tuottavuusloikka useilla vientialoilla

BEST-hankkeessa kehitetään uudenlaisia tiiviste-, laakerointi- ja vaimennusteknologioita useiden teollisuudenalojen käyttöön.
TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää. Kuva: Kauppakorkeakoulu Hanken.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TAIMI-hanke rakentaa tasa-arvoista työelämää – kuusivuotinen konsortiohanke etsii ratkaisuja rekrytoinnin ja osaamisen haasteisiin

Tekoäly muuttaa osaamistarpeita, väestö ikääntyy ja työvoimapula syvenee. Samalla kansainvälisten osaajien potentiaali jää Suomessa usein hyödyntämättä. Näihin työelämän haasteisiin vastaa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama kuusivuotinen TAIMI-hanke, jota toteuttaa laaja konsortio.
Unite! Seed Fund 2026: Hakemus alkaa 20. tammikuuta. Hakemukset avoinna opiskelijatoimintaan, opetukseen ja tutkimukseen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Unite! Seed Fund 2026: Hakukierros avautuu 20. tammikuuta 2026

Tutustu ennakkoon Unite! Seed Fund 2026 -hakukierrokseen. Haku sisältää kolme rahoituslinjaa: opiskelijatoiminta, opetus ja oppiminen sekä tutkimus ja tohtorikoulutus.
Deepika Yadav in the Computer science building in Otaniemi. Photo: Matti Ahlgren.
Nimitykset Julkaistu:

Deepika Yadav hyödyntää teknologiaa naisten terveyden parantamiseksi

Deepika Yadav aloitti äskettäin apulaisprofessorina Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksella. Hän erikoistuu ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen (HCI) sekä vuorovaikutussuunnitteluun terveyden ja hyvinvoinnin alalla.