ʵ

Uutiset

Maisemaobservatorio selvitti maisemasuunnittelun tilaa Suomessa

Tuore raportti osoittaa, että maisemien kestävä suunnittelu vaatii eri tahojen tiivistä yhteistyötä.
landscape_observatory_ofnland_1_small-tif_fi_fi.jpg

Suomessa on vuoden ajan toiminut Maisemaobservatorio, joka on selvittänyt Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toteutumista Suomessa. Sen mukaan yliopistoissa, hallinnossa ja järjestöissä on tehty merkittävää työtä arvokkaiden maaseutumaisemien hyväksi. Selvitys ohjaa Maisemaobservatorion toimintaa tulevina vuosina.

“Maisemakysymykset ovat tulossa ajankohtaisiksi myös kaupungeissa ja taajamissa sekä teollisuusympäristöissä. Maisema mielletään kuitenkin usein vain esteettiseksi ja maaseutuun kuuluvaksi asiaksi. Maankäytön suunnittelujärjestelmiä ei myöskään tunneta riittävästi. Selvitys osoittaa, että maisemien kestävän suunnittelun kehittämisessä riittää vielä työtä”, toteaa Maisemaobservatorion puheenjohtaja, professori Juanjo Galan Aalto-yliopistosta.

Selvityksessä havaittiin haasteita maisemapolitiikan ja maiseman laatutavoitteiden kehityksessä ja ehdotetaan, että yhteistyötä maankäytössä ja aluesuunnittelussa tiivistetään eri toimijoiden kesken. Raportissa todetaan myös, että lisääntyvä luottamuspula suunnittelussa sosiaalisen ja poliittisen sektorin välillä voi vaikuttaa kielteisesti kestävän maisemapolitiikan ja -käytäntöjen toteuttamiseen.

Maisemaobservatorion keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu maisemasuunnittelun avoimen ja kokonaisvaltaisemman käsityksen levittäminen Suomessa sekä uusien kehysten ja referenssien määritteleminen. Tavoitteena on osoittaa hyödyt, joita proaktiivinen maisemasuunnittelu ja sen johtaminen voivat tuottaa kaikille sidosryhmille. Selvityksessä todetaan myös, että  maankäytön ja aluesuunnittelun kehittämiseksi tarvitaan erityistä maisemapolitiikkaa, jonka määrittelyn tulisi olla eri hallinnonalojen ja sosioekonomisten toimijoiden vastuulla.

Maisematutkimusta ja maisemavisio

Maisemaobservatorion tehtävä on edistää maisemiin kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua, osallistumista ja kansalaistoimintaa. Sen tavoitteena on nykyistä avoimempi ja kokonaisvaltaisempi käsitys maisemasta. Tätä varten observatorio tukee kaikkien sidosryhmien ja yhteistyötahojen osallistumista maisemien suunnitteluun ja hoitoon.

*Keskeisenä periaateena on, että kaikkiin Suomen alueisiin liittyy aina maisema, joka tarvitsee tutkimusta, hallinnointia ja suunnittelua. Maisemat voivat myös jatkossa olla merkittäviä tekijöitä kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Observatorio valmistelee tutkimuksia, joissa maisemanäkökulma tuodaan mukaan kaupungistumisen, ilmastonmuutoksen, maaseudun autioitumisen, metsätalouden ja yhteiskunnan kehittymisen tutkimukseen. Valmisteltavia tutkimuksia ovat muun muassa Suomen eri alueille tunnusomaisten maisemapiirteiden arviointi sekä osallistumisen mekanismien tarkastelu. Observatorio laatii myös Suomen maisemavision, joka tarkentaa maisemakäsitettä ja ottaa kantaa suomalaisen maiseman erityispiirteisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Kansalaiset voivat osallistua laajasti vision tuottamiseen.

Eurooppalainen maisemayleissopimus on Euroopan neuvoston sopimus, johon kuuluu 38 maata. Sen tarkoitus on edistää maisemien hoitoa, suojelua ja suunnittelua. Maisemaobservatoriot ovat vapaamuotoisia hankkeita, jotka seuraavat ja tukevat maisemayleissopimuksen toimeenpanoa. Kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat muut eurooppalaiset maisemaobservatoriot sekä Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen yliopistoverkosto UNISCAPE.

Suomen Maisemaobservatorioon kuuluvat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Museovirasto, ympäristöministeriö, Kulttuuriympäristötutkimuksen seura ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto. Sen toimintaa johtaa tällä hetkellä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos.

äپٴᲹ:

Maisemaobservatorion puheenjohtaja, professori Juanjo Galan, Aalto-yliopisto, juanjo.galan@aalto.fi.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Neljä ihmistä seisoo tilavassa sisätilassa, jossa on kylttejä yläpuolella. Lattia on laatoitettu ja seinät ovat valkoiset.
Nimitykset, ۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi

Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Laura Nikola ja Katja Soini.
Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Kyltti lukee 'Made in Aalto University' ja alla iso 'A'. Läpinäkyvät kuplatuolit etualalla.
Yliopisto Julkaistu:

Tutkimuksesta pörssiyritykseksi – näin Aalto rakensi kaupallistamismallin, joka palkitsee keksijät ja synnyttää uusia toimialoja

Aallon kaupallistamismalli on sijoittajaystävällinen, julkisen rahoituksen sääntöjen mukainen ja työtä tehdään vaikuttavuus edellä.
Viisi Aalto-yliopiston opiskelijoita pöydän äärellä
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Kielibuusti-hanke 2025–2028 tukee Aalto-yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä

Kielibuustissa kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön suomen kielen oppimisen ja käyttämisen mahdollisuuksia sekä tuetaan Aalto-yhteisön monikielisiä työskentelykäytäntöjä.