Marginaalista liiketoiminnan ytimeen
Rio de Janeiron kestävän kehityksen kokous vuonna 1992 oli käänteentekevä: globaalit ympäristöongelmat nousivat otsikoihin. Ympäristöjohtaminen ei ollut valtavirtaa kauppatieteissä, aihe kiinnosti vain muutamia eurooppalaisia ja amerikkalaisia väitöskirjatutkijoita.
Vuonna 1993 tutkija ja sittemmin professori Raimo Lovio perusti Helsingin kauppakorkeakouluun Sustainability in Business (SUB) -tutkimusryhmän, joka oli yksi ensimmäisistä maailmassa kauppatieteiden alalla. Pari vuosikymmentä aihe oli ulkopuolisen tutkimusrahoituksen varassa. Alussa tutkittiin muun muassa ympäristöjohtamista ja -raportointia sekä materiaalitehokkuutta lisääviä palveluliiketoimintamalleja.
Kansallisen yhteiskuntavastuuraportointikilpailun käynnistämisessä professori Lovio oli keskeisessä roolissa vuonna 1996. Nykyään puhumme kestävyysraportoinnista ja siitä tulee suomalaisissa yrityksissä vapaaehtoisuuden sijaan lakisääteistä ensi vuodesta alkaen.
2000-luvulle tultaessa globaalien toimitusketjujen työolosuhteet nousivat keskusteluun ilmasto- ja saasteongelmien rinnalle ja alettiin puhua yritysvastuusta. Paine kasvoi, ja yritysvastuu nousi ylimmän johdon agendalle. Köyhyyttä vähentävät innovaatiot vähävaraisilla markkinoilla tulivat osaksi SUB-ryhmän tutkimusta.
Systeemiajattelua peliin
Vuoden 2010 paikkeilla vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmiä oli kauppakorkeakouluissa jo runsaasti. Samaan aikaan Kauppakorkeakoulu yhdistyi osaksi Aalto-yliopistoa, mikä käynnisti merkittävän muutoksen opetuksessa ja tutkimuksessa.
DzԾپٱԱ How to change the world: Innovating toward sustainability -kurssi loi uusia mahdollisuuksia opetuksessa, päästiin pois luokkahuoneista”, kertoo vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.
Alkoi myös monitieteinen Creative Sustainability -koulutusohjelma. Aalto Global Impact perustettiin edistämään kestävyysratkaisujen yhteisluomista vähävaraisilla markkinoilla.
”Olemme kouluttaneet jo hyvissä ajoin valtavan määrän vastuullisen liiketoiminnan johtamisen ammattilaisia, jotka nyt vaikuttavat suuryrityksissä, järjestöissä ja konsulttitoimistoissa liiketoiminnan kehittämisen ja vastuullisuuden tarkastamisen parissa.”
Kun uusiutuvan energiamurroksen -tutkimushanke alkoi vuonna 2015, tuuli- ja aurinkovoimaa pidettiin marginaalisena puuhasteluna. Kuusivuotinen, uudenlainen tutkimushanke läpäisi energiajärjestelmän kaikki tasot ja toteutettiin yhdessä muotoilun tutkijoiden kanssa. Tulosten voi nähdä nopeuttaneen uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja parantaneen maamme energiaomavaraisuutta.
Nyt on meneillään monitieteinen -hanke, joka tutkii ja kehittää kestäviä tekstiilisysteemejä ratkaisuksi pikamuodin aiheuttamiin globaaleihin ympäristö- ja sosiaalisen kestävyyden ongelmiin.
”Tavoitteemme on tehdä kestävästä muodista Suomelle ja Euroopalle merkittävää bisnestä. Tarvitsemme uudenlaista arvonluontia, muotoilua, materiaaleja ja liiketoimintamalleja sekä kuluttajamarkkinoiden ja lainsäädännön kehittämistä.”
Radikaalin luovuuden paikka
Sustainability in Business -tutkimusryhmän ympärille rakentunut yhteisö on muuttanut ihmisten maailmankuvaa olemassaolonsa ajan.
”Vuosituhannen alussa monet kauppatieteilijät kokivat ammatti-identiteettiä mullistavana sen, että vastuullisuutta on lupa miettiä, sillä on liiketoiminnallistakin merkitystä ja että sitä voi johtaa. Maailma on muuttunut – nykyään tämä on jo itsestään selvää.”
Halmeen mukaan nyt kuitenkin tunnustetaan The Economist -julkaisua myöten, että ESG-kriteereiden käyttöönotto ei ole poistanut ongelmia. Tuotanto ja kulutus jatkavat kasvuaan, minkä seurauksena ilmastokriisi ja luontokato etenevät.
”Radikaalit ajatukset alkavat olla salonkikelpoisia, mutta mietin silti usein, miksei luonnontieteellistä tietoa oteta vakavammin organisaatioiden johdossa. Ekosysteemien ja yhteiskuntien resilienssi on heikentynyt. Tutkittua tietoa ei käytetä päätöksenteon perustana tai sitä käytetään selektiivisesti.”
Halme toteaa, että kestävyysmurroksessa pitää uppoutua syvemmälle, kokonaan uudenlaisen ajatus- ja toimintamallin, uuden paradigman äärelle, jossa tarkastellaan nykymallia kriittisesti bruttokansantuotteen kasvuimperatiivista lähtien.
”Olemme vaikean asian äärellä. Nyt tarvitaan riskinottokykyä ja heittäytymistä – muutos edellyttää rohkeutta. Esimerkiksi valtioiden menestymistä voisi mitata luonnonympäristön tilan, hyvinvoinnin ja pitkän aikavälin taloudellisen kehittymisen yhdistelmämittarilla eikä ensisijaisesti BKT-kasvun kautta.
Sustainability in Business -tutkimusryhmä
Vuonna 1993 perustettu tutkimusryhmä oli alansa ensimmäisiä. Samoihin aikoihin ympäristöjohtamisen tutkimusta käynnistettiin Ruotsissa Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Sveitsissä St. Gallenin yliopistossa.
Sustainability in Business on kasvanut muutaman hengen tiimistä noin 30 tutkijan ryhmäksi. Väitöskirjoja on syntynyt noin 60, ja ryhmän alumneja on professuureissa ja johtotehtävissä yrityksissä, julkisella sektorilla ja järjestöissä Suomessa ja Euroopassa.
Vuonna 2022 Minna Halme sai Alfred Kordelinin säätiön 50 000 euron palkinnon työstään, joka on luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle tieteen, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan alueilla.
Finix-kuvassa yllä: Hannu Tanner (VTT), Essi Karell, Kirsti Cura, Linda Turunen, Herbert Sixta, Minna Halme, Elizabeth Miller, Hanna Salmenperä (Suomen ympäristökeskus), Olli Sahimaa, Sini Suomalainen (Rhea Solutions) ja Kaisa Sorsa (Turun ammattikorkeakoulu).
Kuvassa alla (vasemmalta oikealle, ylhäältä alas): Jennifer Goodman, Maria Joutsenvirta, Timo Järvensivu, Sara Lindeman, Mika Kuisma, Raimo Lovio, Samuli Patala, Angelina Korsunova, Teresa Haukkala, Maarit Laihonen, Eeva-Lotta Apajalahti, Jarkko Levänen. Jouni Juntunen, Minna Halme, Armi Temmes, Marleen Wierenga ja Galina Kallio.
Lue lisää uutisia
Suomen Kulttuurirahasto myönsi apurahoja tieteeseen ja taiteeseen
Apurahan sai 15 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta.
Vuoden Ympäristörakenne 2025 -palkinto Kalasatama-Pasila -raitiotielle
Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Aalto-yliopiston asiantuntijat kehittivät hankkeen kestävyysratkaisuja.
Elämämme kallion sisällä: Otaniemen ”katakombeissa” opetetaan ja tutkitaan kalliorakentamista
Maan alle rakentaminen vaatii monen tieteenalan tutkimusta ja osaamista. Laskeuduimme tunneliin Aalto-yliopiston kampukselta.